James Hirvisaari

8. EU-politiikasta

Jätä kommentti

Jätin tänään 24.10.2013 lakivaliokunnassa eriävän mielipiteen valiokunnan lausuntoon suurelle valiokunnalle, aiheena VSN 6/2013 vp (Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta 2013):

ERIÄVÄ MIELIPIDE

Perustelut

EU-jäsenyytemme ensimmäiseen hallituksen EU-politiikkaa koskevaan selontekoon vuodelta 2009 lakivaliokunta on aikanaan antanut Suomen EU-politiikkaa myötäilevän ja varsin kritiikittömän lausunnon, ja sama linja näyttää jatkuvan tämän toisen selonteon suhteen. Jatkuvassa prosessissa integraatio hivuttautuu vähitellen koskemaan kaikkia politiikan osa-alueita, yhä syvemmin myös oikeus- ja sisäasioita. Kuten selonteosta ilmenee, jatkuva prosessi edellyttää myös perussopimusten tarkistamista ja muuttamista. Senkaltaista hivuttamista ja siis ilmiselvää liittovaltiokehitystä Muutos 2011 vastustaa jyrkästi ja kaikilla sektoreilla.

Muutos 2011 mielestä eduskunnan Suomen lainsäädäntötyö on liiaksi Euroopan unionin sanelemaa. Kansallista lainsäädäntöämme kalibroidaan lähes kaikessa EU-direktiivien mukaan, ja yksityiskohdissa mennään toisinaan jo naurettavuuksiin saakka. Valiokunnat toimivat helposti pelkkinä kumileimasimina.

Tämä eriävä mielipide kohdistuu lakivaliokunnan toimialaan liittyviin kysymyksiin.

Integraation perustana on kaikkia jäsenmaita sitova yhteinen arvopohja. Siihen kuuluvat oleellisesti myös oikeusvaltion periaatteet ja erityisesti oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus lain edessä. Kansainvälisen yhteistyön lujittaminen mahdollisimman yhtenevän linjan saavuttamiseksi tuomioistuimissa on kaikin puolin kannatettavaa. Oikeusjärjestelmien harmonisointi tasapuoliseksi kokonaisuudeksi on moniarvoisessa ja länsimaiseen vapauteen ja ihmiskäsitykseen perustuvassa Euroopassa sinänsä hieno tavoite, mutta kuten sekä selonteossa että lakivaliokunnan lausunnossa todetaan, sen suhteen olisi kuitenkin painotettava enemmän vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta. Tavoitteen saavuttamiseksi ei tarvita uusia askelia kohti liittovaltiota. Sama koskee taistelua järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan. Syvenevä yhteistyö, rikosoikeudellisten täsmäinstrumenttien hiominen ja informaation kitkaton siirtyminen valtioiden välillä riittää kehittämistarpeeksi.

Erityistä huolta on kannettava ylisuuren maahanmuuton vyörymisestä sellaisista maista, joiden kulttuuriin länsimaiset ihmisoikeudet eivät kuulu. Oikeuslaitosten ei pidä vieraskoreudessaan sallia selviä ihmisoikeusloukkauksia tai suhtautua niihin tavallista ymmärtäväisemmin tai lievemmin pelkkään kulttuurirelativismiin nojautuen. Länsimaiseen vapauteen kuuluu aivan oleellisesti myös laaja sananvapaus ja vapaus ilmaista hyvinkin ankaraa kritiikkiä eri tavoin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin onkin painostanut myös Suomea muokkaamaan lakejaan sananvapautta korostavaan suuntaan. On kuitenkin olemassa vaara, että eräissä yhteyksissä sananvapautta tukahdutetaan. Esimerkiksi massiivinen islamilainen maahanmuutto on luonut maailmalla paineita uskonnon kritisoimisen kriminalisoimiseksi. Tässä kohden Euroopan on ehdottomasti ja voimakkaasti puolustettava omia arvojaan ja länsimaista ilmaisunvapautta. Sitä asiaa lakivaliokunnan olisi pitänyt lausunnossaan vieläkin voimakkaammin ja käytännön esimerkein erityisesti korostaa.

Euroopan yhteisen syyttäjänviraston perustamiseen liittyy vakavia ongelmia. On toisaalta hyvä, että asiantuntemus on keskitetty tasapuolisen kohtelun takaamiseksi, mutta edellä mainittuun viitaten on olemassa vaara, että vallan keskittyessä myös vallan väärinkäyttö keskittyy. Näin on käynyt jo Suomessa, jossa sananvapausasiat ovat keskittyneet Valtakunnansyyttäjänvirastoon, ja siellä vain muutamalle henkilölle, eli koko valtakunnan sananvapauden rajojen tulkinta on käytännössä kahden henkilön käsissä. On vaarana, että oikeuslaitosta käytetään poliittisiin tarkoituksiin ja myös poliittisen sananvapauden tukahduttamiseen. Sellaista on Suomessa valitettavasti jo tapahtunutkin. Kun käytännöt ovat yleisen oikeustajun vastaisia, kansalaisten kunnioitus oikeuslaitosta kohtaan on vaarassa luhistua.

Muutos 2011 mielestä Suomen suhde Euroopan unioniin on mitattava ja määriteltävä uudelleen suoran demokratian keinoilla, ja lainkäyttöä tulisi laajemminkin soveltaa ja valvoa nimenomaan kansalaismielipiteen ja yleisen oikeustajun pohjalta.

Mielipide

Edellä olevan perusteella esitän,

            että suuri valiokunta ottaa hallituksen EU-selontekoon kriittisen kannan huomioiden sen,
            mitä edellä on esitetty.

 

Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2013

James Hirvisaari /m11

_ _ _

Valiokunnan lausunto eriävine mielipiteineen löytyy eduskunnan sivuilta:

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/lavl_16_2013_p.shtml

Mainokset

Kirjoittaja: jameshirvisaari

Kansanedustaja 2011-15, eduskuntaryhmän puheenjohtaja 2013-15, talousvaliokunta 2011-12, lakivaliokunta 2011-15, VR hallintoneuvosto 2012-14, kunnanvaltuutettu (Asikkala) 2009-15, kunnanvaltuuston 1. vpj 2013-14, valtuustoryhmän puheenjohtaja, Asikkalan Muutos ry:n puheenjohtaja 2014-15, Päijät-Hämeen poliisilaitoksen neuvottelukunta 2013-15, Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittisen ohjelman ohjausryhmä 2009-15, Kanavajazz ry varapuheenjohtaja & taiteellinen johtaja 2009-, veturinkuljettaja (vapaaherra), teologian ylioppilas (Hki yliopisto)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s