James Hirvisaari

24. Dosentti Kyösti Tarvainen: maahanmuuttoanalyysi

2 kommenttia

Alla on dosentti Kyösti Tarvaisen maahanmuuttoa käsittelevä ravisteleva analyysi, jonka hän on lähettänyt joulun alla kaikille kansanedustajille. Julkaisu tekijän luvalla.

Ruotsin demografiasta

Jo nyt Ruotsi on muuttunut enemmän kuin koskaan aiemmin tuhannen vuoden aikana, koska nyt sen väestöstä 20 % on peräisin ulkomailta (henkilö tai henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla).

Eurostatin väestöennusteen [Lanzieri] mukaan Ruotsissa vierasperäisen väestön määrä on 39 % vuonna 2060.

Oxfordin yliopiston demografia-professori [Coleman] on todennut, että nykymenolla ruotsalaiset jäävät vähemmistöksi ennen vuosisadan loppua.

Maahanmuutto pähkinänkuoressa: päätoimittaja Jan Helinin tapaus

Aftonbladetin päätoimittaja Jan Helinin kohdalla voimme nähdä havainnollisesti, miten maahanmuuttoa perustellaan idealistisesti ja miten maahanmuutto synnyttää etnisen luokkayhteiskunnan:

  • Aftonbladetin yleislinja on ”maahanmuuttomyönteinen”. Esimerkiksi ennen vuoden 2010 vaaleja lehden koko etusivu oli kehotus olla äänestämättä ruotsidemokraatteja, jotka haluavat rajoittaa maahanmuuttoa. Kun ruotsidemokraatit pääsivät valtiopäiville, Helin käynnisti ”vi gillar olika” –kampanjan. Myöhemmin hän käynnisti maahanmuuttajille ”välkommen”-kampanjan [tervetuloa], jossa käsitellään kolmea maahanmuuttajavaltaista kaupunkia (Södertälje, Landskrona, Borlänge).
  • Helin ei kuitenkaan omassa elämässään näytä toteuttavan periaatetta ”vi gillar olika” (pidämme erilaisista ihmisistä). Hän ei asu alueella, jossa olisi erilaisia ihmisiä, vaan alueella, jossa asuu lähes yksinomaan etnisiä ruotsalaisia. Helin on sanonut syyksi sen, että ”ruotsalaiset viihtyvät hyvin keskenään”. Sama pätee myös Helinin toimituksessa, jonka valokuvassa ei näy muita kuin valkoihoisia [Aftonbladet]. Sama tilanne on myös Expressen-lehdessä, joka sekin julkaisi sivun kokoisen kehotuksen olla äänestämättä ruotsidemokraatteja: katso 53 uusimman toimittajan kuvat [Expressen].

Tässä tulee esiin se, minkä espanjalainen kirjailija Vilar Rodrigue nasevasti totesi:

”Kävelin kadulla Barcelonassa ja yhtäkkiä oivalsin kauhean totuuden – Eurooppa kuoli Auschwitzissa. Me tapoimme 6 miljoonaa juutalaista. Suvaitsevaisuuden tekosyyn varjolla ja osoittaaksemme tulleemme parannetuksi rasismin taudista, me avasimme portit yli 20 miljoonalle muslimille.”

Päätoimittaja Jan Helin on kirjoituksissaan täynnä tällaisia suvaitsevaisuuden ja antirasismin tunteita, ja hän väittää ruotsidemokraattien haluavan rajoittaa maahanmuuttoa rasistisista syistä. Tosiasiassa maahanmuuton yhteiskunnalliset vaikutukset ovat Ruotsissa niin pahoja, että ei tarvitse olla rasisti esittääkseen maahanmuuton rajoittamista.

Heliniä itseään voisi syyttää rasismista, mutta oikeampaa on pitää hänen käytöstään luonnollisena: ihminen yleensä viihtyy ja työskentelee parhaiten oman etnisen ryhmänsä keskuudessa. Esimerkiksi jos Ruotsissa ravintolan johtaja on turkkilainen, todennäköisesti myös kaikki työntekijät ovat Turkista peräisin [Saouk]; muslimien moskeijat ovat yleensä perustettu tietylle etniselle ryhmälle, jne. Tällainen etnosentrisyys on niin keskeinen asia, että käsittelen sitä erikseen seuraavassa kappaleessa.

Mainittakoon, että viisaat poliitikot Pohjoismaissa tiesivät jo ennen massiivisen maahanmuuton alkamista, että yhtenäinen väestö on suuri onni. Ruotsin pääministeri Tage Erlander totesi 1965:

”Vi svenskar lever ju i en så oändligt mycket lyckligare lottad situation. Vårt lands befolkning är homogen, inte bara i fråga om rasen utan också i många andra avseenden.”

Sittemmin vuonna 2001 integraatioministeri Mona Sahlin totesi, että ruotsalaisten täytyy integroitua uuteen Ruotsiin, vanha Ruotsi ei tule takaisin

Etnosentrisyys

Kuten Enoch Powell korosti Englannissa jo 1960-luvulla, maahanmuuttajien määrän kasvaessa yhteiskunta alkaa segregoitua eli eriytyä sen takia, että ihmisille on tyypillistä etnosentrisyys eli yhteisöllisyys, joka voi liittyä esimerkiksi sukuun, klaaniin, heimoon, kansakuntaan, etniseen tai uskonnolliseen ryhmään.

Tällaisella ryhmällä on yhteinen historia, jossa ihminen tuntee juuriensa olevan; ryhmän jäsenet luottavat toisiinsa ja auttavat toisiaan. Ryhmän jäsenet ovat samanlaisia ja viihtyvät yhdessä. Helinille tällainen ryhmä ovat etniset ruotsalaiset. Yllättäen Suomen romaneille tällainen ryhmä eivät ole muut suomalaiset romanit, vaan vain oma suku; samoin esimerkiksi somaleille klaani on läheinen ryhmä, ei kaikki somalit.

Etnosentriset yhteisöt ovat yllättävän pysyviä. Esimerkiksi Suomessa romanit olisivat voineet pienten etnisten erojen takia sulautua täysin suomalaisiin. Mutta he ovat pysyneet omana ryhmänään jo 500 vuotta: kun ihminen syntyy romaniksi, hän tuntee sukunsa tukevan häntä kaikin tavoin, ja on sitten itsekin valmis pitämään pystyssä sukuaan, vaikka sen kulttuuriset ja muut saavutukset ovat vaatimattomia.

Jokainen voi romanien esimerkin perusteella ymmärtää, kuinka paljon suurempi taipumus esimerkiksi muslimeilla on oman ryhmänsä ylläpitämiseen. Heidän pyhän kirjansa mukaan he ovat muita (uskottomia eli vääräuskoisia) parempi kansa. Koraanin säkeessä 5:51 sanotaan:

”Uskovaiset, älkää ottako juutalaisia ja kristittyjä ystäviksenne; he ovat toistensa ystäviä. Joka ottaa heitä ystävikseen, kuuluu heihin.”

Tämä asia toistetaan 12 muussa säkeessä. (Muslimit saavat kyllä esiintyä ystävällisesti, jos se edistää islamin asemaa, kun henkilö etenee yhteiskunnassa.)

Romanien pienen määrän takia heidän asuntojensa keskittymistä ei juuri havaita. Mutta muslimien suuren lukumäärän takia Ruotsissa, kuten monessa muussa Euroopan maassa, on syntynyt asuntoalueita, joissa suuri osa asukkaista on muslimeja.

Uudet muslimit haluavat muuttaa sellaiseen kaupunginosaan, jossa on saman etnisen muslimiryhmän asukkaita, koska nämä auttavat työpaikan hankkimisessa ja kaikessa muussa; paikkakunnalla saattaa lisäksi olla ainakin kellarimoskeija.

Myös monien muiden, etenkin ei-eurooppalaisperäisten maahanmuuttajien kohdalla, esiintyy keskittynyttä asumista. On maahanmuuttajavaltaisia asuinalueita, joissa heitä on kymmenistä eri maista. Etnisyyden lisäksi osasyy eriytymiseen halvemman hintatason alueille on maahanmuuttajien keskimääräistä heikompi tulotaso.

Näin syntyy segregaatio asumisen suhteen. Ruotsin tilastokeskuksen mukaan se on kaksinkertaistunut 20 vuodessa [Sverigesradio]. Asuinpaikkojen eriytymiselle ei ole näköpiirissä loppua, koska se on molemminpuolisen tahdon mukaista: maahanmuuttajat haluavat elää oman kulttuurinsa piirissä, samoin kantaruotsalaiset, kuten esimerkiksi Jan Helin.

Kun virolaisperäisestä Ilmar Reepalusta tuli Malmön kaupunginjohtaja 1994, hän lupasi lopettaa segregaation. Kun hän sitten 2013 jäi eläkkeelle, segregaatio oli vain pahentunut, ja nyt hän veti hatustaan arvion, että Malmön segregaation purkaminen kestää yli 50 vuotta.

Tutkijan mukaan ”valkoisten pako” alkaa, kun maahanmuuttajien lukumäärä ylittää 5 % [Arbetarbladet]. Malmön kaupunki on kysellyt syitä kaupungista poismuuttoon. Syiden lista [Malmö] kuvaa konkreettisesti yhteiskunnallista todellisuutta, josta halutaan pois.

Monella on seuraavanlainen ajatusharha: koska maahanmuuttajat tulevat esimerkiksi Ruotsiin, he arvostavat Ruotsia ja haluavat tulla osaksi ruotsalaista kulttuuria. Näin on kyllä esimerkiksi usean suomalaisten maahanmuuttajien kohdalla, koska suomalainen kulttuuri poikkeaa vähän ruotsalaisesta.

Mutta useimmille maahanmuuttajille jo ruotsinkieli on mitätön kieli omaan äidinkieleensä (esimerkiksi arabiaan) verrattuna. Siten useimmat maahanmuuttajat säilyttävät mahdollisimman paljon omaa kielitaitoaan ja kulttuuriaan: esikouluun tulevista lapsista lähes 20 % on puhunut kotonaan muuta kieltä kuin ruotsia. Vaikka lapset oppivat kieliä nopeasti, niin äidinkielen käyttö kotona, kaveripiirissä ja omassa asuinympäristössä johtaa monen kohdalla melko huonoon ja murteelliseen ruotsinkielen (”blattesvenska”) taitoon, mikä haittaa hyvän työpaikan saantia. Arvostettu oma kulttuuri ja äidinkieli pitävät yllä segregaatiota.

Maahanmuuton epäkohtia Ruotsissa

1. Asuinalueiden segregaatio

Tilastollista tietoa maahanmuuttajavaltaisista alueista löytyy tutkimuksesta ”Utanförskapets karta – arvet efter Mona Sahlin” [UTANFÖRSKAP], jonka Ruotsin kansanpuolue teetätti Ruotsin tilastokeskuksella vuonna 2008. Nämä ”ulkopuolisuusalueet” on määritelty siten, että niissä 20…64 -vuotiaiden työllistymisaste on alle 60 % ja alle 70 % suorittaa peruskoulun hyväksytysti tai osallistuu kunnallisvaaleihin.

Vuonna 2006 näitä alueita oli 156, kun vuonna 1990 niitä oli ollut vain 3. Vuonna 2006 ulkopuolisuusalueiden asukkaista 45 % oli syntynyt Ruotsin ulkopuolella ja näistä 56 % oli tullut Euroopan ulkopuolelta.

Vielä laajempi tutkimus segregaatiosta asuntojen, koulujen, työpaikkojen ja avioliittojen suhteen on viitteessä [SEGREGAATIO]. Raportista ilmenee esimerkiksi, että segregaatio on taloudellisesti edullista sikäli, että ihminen saa apua työpaikan saamisessa omalta etniseltä ryhmältään.

Tukholman segregaatiota kuvataan graafisesti (huom. kolme kuvaa) viitteessä [Tukholma].

Eriytyminen näkyy Ruotsissa jo keskisuurissa ja pienissä kaupungeissa, mistä kerrotaan radio-ohjelmasarjassa [Det delade Sverige].

Sosiaaliantropolian dosentti Carlbom kuvaa kirjoituksissaan [Carlbom1] ja [Carlbom 2] sosiologin silmin maahanmuuttajavaltaisia alueita. Kaksi maahanmuuttajaa kuvaa alueita kirjoituksessa [Rouzbeh]. YouTubesta löytyy useita videoita, esimerkiksi muslimien tekemä [Aljazeera osa1osa2], norjalaisten [Göteborg].

Maahanmuuttajavaltaisten alueiden olosuhteita on yritetty parantaa ja on yritetty vähentää segregaatiota, mutta mitkään toimenpiteet eivät ole auttaneet; katso esimerkiksi [Järva] ja siinä olevat kirjoitukset otsikon ”Mer i ämnet” alla. Etnosentriset sosiologiset voimat ovat tärkein syy asuinalueiden segregaation sementoitumiseen.

2. Koulujen segregaatio

Asuinalueiden segregaatio aiheuttaa suoraan myös eriytymistä koulujen suhteen: on kouluja, joissa on paljon maahanmuuttajia tai jopa kaikki ovat, ja kouluja, joissa on vähän maahanmuuttajia tai ei lainkaan. Kun koulun maahanmuuttajien määrä kasvaa, sen oppimistulokset yleensä heikkenevät [Koulutuloksia, ks. kuva 3].

Maahanmuuttajalasten kohdalla heikkoa osaamista selittää useampi tekijä: monien ruotsin kielitaito ei ole hyvä, koska kotona ei puhuta ruotsia; useilla on motivaatiovaikeuksia (tähdätään esimerkiksi vain vanhemman palveluammattiin); myös oppilaiden perinnöllisissä kyvyissä on eroja, jotka heijastavat eri maiden ÄO:n keskimääräisiä eroja.

On kyllä myös motivoituneita ja hyvin menestyviä ei-eurooppalaisia maahanmuuttajalapsia, esimerkiksi perheissä, jotka pakenivat Shaahin jälkeistä Khomeinin valtaa [Iranilaiset]. Mutta usein maahanmuuttajalapset vievät niin paljon opettajan aikaa ja heikon motivaation takia häiritsevät opetusta niin, että kantaruotsalaisten lasten oppimistulokset heikentyvät.

Siksi useat ruotsalaisperheet muuttavat ennen lasten kouluun menoa pois alueilta, joissa on paljon maahanmuuttajia. Göteborgissa myös kolmannes maahanmuuttajista kuljettaa lapsensa kauemmaksi kouluun, jossa on vähemmän maahanmuuttajia.

Aiemmin ruotsalainen koulu oli väylä yhteiskuntaan: se antoi kotitaustasta huolimatta jokaiselle mahdollisuuden edetä yhteiskunnassa omien kykyjensä mukaisesti. Nyt kun koulujen erot ovat erittäin suuria, menestyminen elämässä riippuu paljolti siitä peruskoulusta, jonka on käynyt. Muutama maahanmuuttajavaltainen koulu on suljettu, mutta se ei ole ratkaisu, koska ongelmat vain leviävät muualle, kuten opettajat toteavat kirjoituksessa [KoulunSulkeminen].

Noin 30 vuotta sitten Ruotsi menestyi kansainvälisissä vertailuissa yhtä hyvin kuin Suomi. Mutta nyt esimerkiksi PISA-tutkimuksissa Ruotsi on tipahtanut alle OECD:n keskiarvon. Yksi syy on maahanmuuttajien kasvanut määrä. Heidän joukossa on hyvin eritasoisia osaajia, mutta heikkojen suuri määrä painaa kokonaisvaikutuksen negatiiviseksi.

Ruotsin huonoimpien koulujen listasta [Koululista] näkee, että huonoin koulu on Rosengårdsskolan, joka sijaitsee Rosengårdin kaupunginosassa Malmössä ja jossa lähes kaikki oppilaat ovat maahanmuuttajia. Tässä koulussa 72,7 % oppilaista ei saavuttanut lukiokelpoisuutta.

3. Työpaikkojen segregaatio

Voidaan puhua myös työpaikkojen eriytymisestä. Vaikka maahanmuuttajataustaisia henkilöitä on kaikissa ammateissa siivoojasta professoriin, niin maahanmuuttajien ammattien painopiste on vähemmän koulutusta vaativissa tehtävissä. Tämä näkyy siinä, että maahanmuuttajataustaisen henkilön keskimääräinen panos bruttokansantuotteeseen on noin 60 % vastaavasta etnisen ruotsalaisen panoksesta. Myös työttömyyttä on paljon, mitä kuvaa se, että toimeentulotukea saavista kaksi kolmasosaa on syntynyt ulkomailla [köyhät].

Ruotsissa syntyneillä, 20…64 -vuotiailla henkilöillä työllistymisaste on noin 80 %, ulkomailla syntyneillä noin 65 %, ei-eurooppalaisilla noin 50 %, somaleilla alle 30 %.

Asuinalueiden, koulujen, työpaikkojen ja avioliittojen eriytymiset kuvastavat etnisen luokkayhteiskunnan muodostumista. Erään kyselyn mukaan 77 % etnisistä ruotsalaisista ei ole lainkaan tai vain harvoin tekemisissä ei-eurooppalaisperäisten ihmisten kanssa [Mångfaldsbarometern]. Köyhyyden etnistymiseen liittyy se, että vuonna 1995 Ruotsin tuloerot olivat pienimmät OECD:ssä, mutta maahanmuuton edelleen lisäännyttyä, vuonna 2010 Ruotsi oli tipahtanut 14. sijalle [tuloerot].

Ruotsissa työperäistä maahanmuuttoa on kasvattanut se, että 15.12.2008 jälkeen työantajat ovat itse saaneet, ilman julkista tarveharkintaa, päättää työntekijöiden palkkaamisesta EU:n ulkopuolelta. Kolmen vuoden aikana Thaimaasta, Intiasta, Kiinasta, Ukrainasta ja muista maista tulleista 58 000 työntekijästä melkein puolet on tullut tehtäviin, joissa ei vaadita erityistä ammattitaitoa.

Noin neljännes tulijoista on ollut korkeasti koulutettuja. Näiden joukossa on tuhansia Kiinasta ja Intiasta tulleita ATK-asiantuntijoita. He ovat kyllä hyödyllisiä ruotsalaisille yrityksille. Mutta tästä voi seurata samanlaisia demografisia vaikeuksia kuin nähdään nykyisin USA:n huippuyliopistoissa: keskimääräistä älykkäämmät aasialaiset vievät opiskelupaikkoja kantaväestön nenän edestä.

Sosiaalidemokraatit ovat ilmoittaneet, että jos heistä tulee hallituspuolue, EU:n ulkopuolisille palautetaan tarveharkinta.

4. Asuntopula

Maahanmuutto Ruotsiin alkoi aiheuttaa asuntopulaa 1980-luvulla. Perimmäinen syy, mikä pätee muihinkin maihin, on se, että maahanmuuttajilla ei keskimäärin ole varaa ostaa asuntoja niin kuin kantaväestöllä. Toisaalta kunnillakaan ei ole varaa tehdä riittävästi vuokra-asuntoja. Vaikea tilanne on aiheuttanut pimeät asuntojen vuokrausmarkkinat [bostadsbristen].

Esimerkiksi Tukholman kaupungin asuntojonossa on nyt 400 000 henkilöä, mikä on kaksinkertainen määrä vuoteen 2006 verrattuna. Asuntopula on erittäin ikävä asia niille nuorille, jotka eivät sen takia pääse perustamaan omaa kotia, vaan joutuvat jäämään pitkäksi aikaa vanhempiensa kotiin. Tukholman läänissä on melkein 40 000 henkilöä (iältään 20…27 vuotta), jotka vasten tahtoaan asuvat vanhempiensa luona [nuortenAsunnot].

Kun pakolaiset kerääntyvät sukulaistensa koteihin, Södertäljessä on välillä ollut koteja, joissa kaikki eivät ole mahtuneet nukkumaan lattiallekaan yhtä aikaa, vaan on ollut nukkumisvuorot.

Jos rikkaalla Ruotsilla ei ole varaa rakentaa riittävästi asuntoja, kuinka Suomella olisi. Asuntojen rakentaminen kylmiin Pohjoismaihin on erittäin kallista. Lisäksi tulevat jokatalviset suuret lämmityskulut ihmisille, jotka eivät etelämpänä lämmitystä tarvinneet.

5. Turvattomuuden lisääntyminen

Ruotsi oli maailman turvallisimpia paikkoja vielä noin 40 vuotta sitten. Mieleen tulee Astrid Lindgrenin lastenkirjoista tehtyjen elokuvien idyllisyys. Mutta kun maahan on tullut ruotsalaisia epärehellisempiä, rikollisempia ja sivistymättömämpiä ihmisiä, tilanne on muuttunut vastakohdakseen.

Maahanmuuttajanuoret varastavat ruotsalaisnuorilta esimerkiksi takkeja ja kännyköitä, mitä kuvataan elokuvassa Play. Rikollisuuskin on siis etnistynyt. Myös vanhuksiin kohdistuvat ryöstöt ovat yleistyneet. YK:n raiskaustilastojen [raiskaustilasto] mukaan Ruotsissa on suhteellisesti toiseksi eniten raiskauksia maailmassa. Rikoksia on eniten maahanmuuttajavaltaisilla alueilla, mikä on yksi syy miksi etniset ruotsalaiset ja osa maahanmuuttajistakin pyrkii niistä pois.

Ruotsiin on tullut ihmisiä myös maista, joissa organisoitunut rikollisuus on yleisempää kuin Ruotsissa. Vanhat moottoripyöräjengit ovat jääneet toiseksi maahanmuuttajien rikollisjengeille, jotka harjoittavat esimerkiksi mafiaa, koronkiskontaa, huumekauppaa, varastetun tavaran myyntiä. Norjassa kuusi vaarallisinta rikollisryhmää ovat ulkomaalaisperäisten henkilöiden käsissä [jengirikollisuus].

Ruotsi on muuttunut turvattomaksi myös palomiehille, poliiseille ja ambulanssin kuljettajille. Monessa maahanmuuttajalähiössä he joutuvat aika ajoin nuorten väkivallan kohteeksi. Maahanmuuttajanuoret sytyttävät tulipalon ja kun paikalle tulee näitä viranomaisia, heitä ja heidän ajoneuvojaan saatetaan kivittää tai pommittaa ilotulitusraketeilla.

Vuonna 2012 oli yhteensä 1247 tahallista autopaloa, kun vuonna 1998 niitä oli ollut 380. Viime huhtikuussa Flemisbergissä sytytettiin kerralla ennätykselliset 150 autoa.

Koulupaloissa Ruotsi on maailman ykkönen [Koulupalot]; opettajista 70 prosentilla on kokemusta koulupalosta.

Maahanmuuttajien tekemät ryöstöt, raiskaukset, sytytetyt tulipalot ja viranomaisten kivitykset ovat shokeeraavia kiittämättömyyden osoituksia ruotsalaisille, jotka ovat antaneet pakolaisille ja maahanmuuttajille turvapaikan, ilmaisen koulutuksen, sairaanhoidon ym.

Mutta kyse on perimmältään siitä, että etnisten ryhmien välille, jotka poikkeavat paljon toisistaan, syntyy konflikteja molemminpuolisen kunnioittamisen puutteen vuoksi. Etnosentrisyys voittaa kiitollisuudenkin. Sosiologian tutkimusta varten tehdyissä haastatteluissa [krig] maahanmuuttajanuoret kertovat, että kyse on taistelusta ruotsalaisia vastaan.

Shokeeraavaa on myös se, että osa maahanmuuttajanuorista kutsuu ruotsalaisia nuoria halventavilla nimityksillä kuten ”svenne”, ”svennebanan”, ”svennefitta”, ”svennehora”. On alettua puhua ”ruotsalaisvihamielisyydestä”, jota ruotsalaiset kohtaavat maahanmuuttajien taholta [svenskfientlighet].

Husbyn levottomuudet keväällä 2013 saivat maailmanlaajuista huomiota. Niissä kuului muutamia islamilaisia huutoja ”Allah on suurin”. Levottomuudet eivät olleet uskonnollisia, mutta tällaiset huudot ilmaisevat sitä, että muslimit eivät uskontonsa vuoksi kunnioita ruotsalaista yhteiskuntaa, jolloin syntyy pohjaa konfliktille.

6. Islamisaatio

Ruotsiin ontullut paljon pakolaisia muslimi-maista. Heidän määränsä lisääntyy muita nopeammin, koska syntyvyys on suuri ja noin joka toiselle muslimille puoliso tulee ulkomailta ja lisäksi tulee muita muslimi-maahanmuuttajia. PewForumin mukaanhenkilöitä, jotka sanovat itseään muslimeiksi, oli vuonna 2010 arviolta 451 000 [PEW]. Nuoren ikärakenteen vuoksi heidän määränsä kaksinkertaistuu 20 vuodessa, jolloin vuonna 2030 heidän osuutensa koko väestöstä on huikeat 9,9 %. Konservatiiviset demograafiset projektiot osoittavat, että nykymenolla muslimien väestöosuus vuonna 2100 on 20 %.

Maassa on yli sata kellarimoskeijaa ja noin 15 varsinaista moskeijaa (8 moskeijassa on minareetti); ensimmäiset rukouskutsut minareetista kuultiin 26.4.2013 Fittjassa.

Islamisaation vaiheittaista etenemistä kuvaa se, miten näihin rukouskutsuihin päädyttiin. Ensin muslimit kokoontuivat tavallisiin huoneistoihin, ”kellarimoskeijoihin”. Kun heidän lukumääränsä kasvoi, he pyysivät saada rakentaa moskeijan, joka näyttää ruotsalaiselta rakennukselta; sen jälkeen moskeijan näköisen moskeijan, jossa ei ole minareettia; sitten minareetillisen moskeijan, josta ei kuuluteta rukouskutsuja.

Myös Fittjan moskeijan rakentamisen yhteydessä oli sovittu, että rukouskutsuja ei kuuluteta. Mutta muslimien mukaan ”tilanne on nyt täysin muuttunut, kun muslimien määrä oli kasvanut”, ja he anoivat lupaa yhteen perjantaiseen rukouskutsuun (poliitikot vetäytyivät vastuusta jättämällä päätöksen poliisille).

Maa, josta kristinusko tuli Suomeen, alkaa nyt näyttämään yhä enemmän islamilaiselta maalta.

Islam on tuonut Ruotsiin uusia asioita, jotka liittyvät islamiin tai jotka useat muslimit hyväksyvät: moniavioisuutta, kunniamurhia (esimerkiksi ”putoamisia” parvekkeilta), tyttöjen sukupuolielinten silpomista, pakko-avioliittoja ulkomaisten muslimipuolisoiden kanssa, avioliittoja serkkujen välillä mistä aiheutuu syntymävammoja ja ÄO:n laskua, lapsiavioliittoja, oikeusjuttuja liittyen muslimien pukeutumiseen ja kättelykieltoon, yhden epäonnistuneen itsemurhaterroristin, turvallisuuspoliisi SÄPO:n arvion mukaan 200 muslimia jotka ovat valmiita terroritekoihin Ruotsissa tai muualla (30 on nyt Syyriassa), islamilaisia kouluja, koraanikouluja, muslimien ahdistelemien juutalaisten poismuuttoa Malmöstä (juutalaisten määrä vähentynyt 2000:sta 500:aan), Ruotsin kirkon palkkaaman imaamin, 16 muslimia Ruotsin valtiopäivillä (yhteensä 349 edustajaa), muslimien rukoushuoneita kouluihin ja työpaikoille, jne. Pidemmän listan voi lukea linkin [islam] ensimmäisestä kommentista, kun laittaa ne paremmuusjärjestykseen.

Ruotsin islamisaation paradoksisuutta ja kammottavuutta kuvastaa se, että ”maailman kulttuurikartalla” [Kulttuurikartta] Ruotsi ja islamilaiset maat ovat vastakkaisissa kulmissa.

Koska islamissa tiettyjen tapojen noudattaminen on merkittävää taivaaseen pääsemiseksi, on tullut lukemattomia konflikteja ruotsalaisen kulttuurin kanssa koskien pukeutumista, ruokailua, rukousaikoja, erillisiä miesten ja naisten uima-aikoja ym. Eräs imaami teki jo ehdotuksen sharia-lain käyttöönottamiseksi Ruotsissa, mutta se tyrmättiin.

Eräs merkittävä islamisaation muoto on se, että koska on paljon muslimiäänestäjiä, monet puolueet ovat ääntenkalastusmielessä ottaneet listoilleen muslimeja, vaikka islam jumalallisine lakeineen on sovittamattomassa ristiriidassa länsimaisen demokratian kanssa, jossa ihmiset tekevät lakeja.

Yleensä muslimit ovat niin viisaita, että sanovat noudattavansa Ruotsin lakeja eivätkä puhu mitään sharia-laeista (jotka tietenkin sitten vaikuttaisivat lakeihin, jos muslimit saavuttaisivat enemmistön). Viime vuonna Ruotsin television piilokamerohjelma [moskeijaPiilokamera] paljasti, että jo nyt moskeijoissa käytetään sharia-lakia: esimerkiksi moniavioisuus ja vaimon lyöminen ovat useiden imaamien mukaan sallittuja.

Mutta Ruotsin kokoomukselle tuli vuonna 2010 sellainen virhe, että he ottivat listoilleen muslimikoulun johtaja Waberin, joka on julkisuudessa esittänyt sharia-lain käyttöönottoa [Waberi]. Hän on perustellut esimerkiksi tottelemattoman vaimon lyömistä tietyssä tilanteessa sillä, että Allah sanoo niin, ”eikä Koraania saa muuttaa, kuten ei Astrid Lindgrenin kirjojakaan kukaan saa mennä muuttamaan”.

Sosiaalidemokraateille oli lähellä käydä samanlainen virhe, kun tänä vuonna puolueen johtoon valittiin Omar Mustafa, joka oli johtamaansa muslimiyhteisöön kutsunut luennoitsijoita, jotka ovat juutalais- ja homovastaisia. Kun tämä tuli tietoon, sosiaalidemokraattien johto menetti luottamuksen Mustafaan, joka joutui eroamaan. Mustafalle oli tullut oman islaminuskonsa peittelemisessä (taqiyya) myös se virhe, että hänen järjestönsä sivustolla oli ollut muslimien perhe-elämää koskeva ohje, jossa mies ja nainen eivät olleet tasa-arvoisia.

7. Maahanmuuttoon liittyvät kustannukset

Kaikissa tehdyissä viidessä tutkimuksessa maahanmuuton on todettu aiheuttavan kustannuksia Ruotsin yhteiskunnalle. Viimeisimmän tutkimuksen [Arnstberg] mukaan kustannukset ovat 3 % bruttokansantuotteesta eli jokaista työssä käyvää kohti 200 euroa kuukaudessa. Tähän ei Ruotsi kaadu, mutta toisaalta kyse on erittäin merkittävistä summista, jotka ovat poissa esimerkiksi säästöjen kohteiksi joutuneista sosiaalimenoista.

Useat kunnat ovat ilmoittaneet, etteivät ne voi ottaa uusia pakolaisia sen takia, ettei ole varaa rakentaa heille uusia asuntoja, päiväkoteja ja kouluja. Kestää myös keskimäärin 7-9 vuotta ennen kuin pakolainen työllistyy, mitä ennen toimeentuloturvasta koituu suuria kustannuksia kunnalle. Vuoden 2014 alusta alkaen valtio voi määrätä kunnan ottamaan vastaan pakolaisia vastoin kunnan tahtoa.

Maahanmuuttoministeri Tobias Billström totesi tänä vuonna, että pakolaisten ja heidän sukulaistensa maahanmuutto on kestämättömällä tasolla ja sitä pitää vähentää. Ruotsin talouden nestoriksi sanottu Assar Lindbeck on samaa mieltä.Pääministeri Reinfeldt on kuitenkin sitä mieltä, että ”maahanmuutto rikastuttaa Ruotsia”. Ruotsin maahanmuuttokeskustelussa esitetään paljon korulauseita.

Yhteenveto

Maahanmuutto oli taloudellisesti edullista Ruotsille silloin, kun suomalaisetkin 1960- ja 1970-luvuilla muuttivat sinne. Tosin nyt kun nämä maahanmuuttajat nauttivat eläkkeitä ja käyttävät vanhainkoteja ja paljon sairaspalveluita, kokonaishyöty suomalaisista maahanmuuttajista ei muodostu merkittäväksi – se teollisuuskin, jota he olivat ylläpitämässä, on suureksi osaksi siirtynyt pois Ruotsista.

Ruotsin maahanmuutto-ongelmat alkoivat näkyä 1980-luvulta lähtien, kun yhä suurempi osa maahanmuuttajista oli ulkoeurooppalaisia pakolaisia. Sittemmin maahanmuutto Ruotsiin on täysin riistäytynyt käsistä. Esimerkiksi viime vuonna tuli noin 40 000 uutta maahanmuuttajaa pelkästään sukulaisina. Tämä on valtava määrä, kun sitä verrataan siihen, että uusia ihmisiä tuli syntymien kautta noin 110 000 (näistäkin 25 %:lla äiti oli syntynyt ulkomailla).

Oleellisesti samanlainen tilanne on noin 20 länsimaassa, mihin on vaikuttanut valtava muuttohalu kolmannen maailman maista ja toisaalta länsimaalaisten asenteet, joihin edellä viitattiin espanjalaisen Rodriguen sanoin. Asenteisiimme ovat suuresti vaikuttaneet myös Etelä-Afrikan Apartheid-politiikan lopettaminen ja mustien kansalaisoikeustaistelu USA:ssa 1960-luvulla, mitkä ovat korostaneen ihmisten tasa-arvoa (minkä moni on käsittänyt väärin ihmisten samanlaisuudeksi). Lisäksi teollisuus ja yritykset ovat halunneet palkata edullista ulkomaista työvoimaa.

Kaiken kaikkiaan on käynnistynyt demograafinen dynamiikka, jonka jatkuessa kaikissa 20 maassa kantaväestö jää vähemmistöksi viimeistä noin ensi vuosisadan puolivälissä; muutama valtio on silloin lähellä muslimienemmistöä. Loput noin 200 maata säilyttävät etnisen koostumuksensa ja kulttuurinsa 100-prosenttisesti.

Tässä historiallisessa myllerryksessä suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten tulisi ymmärtää, että olemme ainutlaatuisia evoluution tuloksia. Jotkut esi-isistämme tulivat tänne jo jääkauden jälkeen noin 10 000 sitten. Vähäisen auringonvalon vuoksi, vaalea iho oli tarpeen. Mutta myös monia ominaisuuksia tarvittiin, jotta selvisi kylmässä ilmastossa. Esimerkiksi tarvittiin luovuutta ja kekseliäisyyttä, kun näihin karuihin olosuhteisiin kehitettiin metsästys-, kalastus- ja maanviljelysmenetelmiä, ruuan säilytysmenetelmiä talveksi ja talvivaatetusta.

Myös pitkäjänteisyyttä ja sisua vaadittiin, mutta ei juuri ulospäin suuntautuneisuutta tai seurallisuutta. Jokaisen perheen täytyi selviytyä lähinnä yksin, ja ihmiset olivat siten hyvin yksilöllisiä ja tasa-arvoisia ̶ myös miehet ja naiset, jotka raatoivat rinta rinnan yhdessä. Pohjoiset olosuhteet vaativat tietynlaisen perusluonteen, ja siksi meidän pohjoismaalaisten on niin helppo tulla toimeen keskenämme. Kansanluonteemme ovat suureksi osaksi periytyviä, kuten muillakin kansoilla. Nykyään voimme selittää tätä yhä enemmän geenien avulla.

Sivumennen mainittakoon, että kaikki pohjoismaat olivat köyhiä 1900-luvun alkuun asti ja moni lähti Amerikkaan. Mutta sitten kun teollisuus alkoi kehittyä, esi-isiemme pitkäjänteisyyden ja kekseliäisyyden ominaisuudet tulivat kuin lottovoittona käytettäviksemme: juuri näitä kahta ominaisuutta insinööri tarvitsee opiskelussaan ja työssään ̶ heidän luomansa teollisuus toi vaurauden Pohjolaan.

Pohjoismaiset kansat ovat siis ainutlaatuinen evoluution tulos. Suomen rajat ovat muodostuneet Suomen kansan ympärille ja siten on muodostunut valtio, jonka tehtävä on suomalaisten hyvinvoinnin, kulttuurin ja kaiken elämän edistäminen. Vastaavasti ovat syntyneet Ruotsin, Norjan ja Tanskan valtiot.

Nyt kun maahanmuutto on ryöstäytynyt käsistä, kaikki pohjoismaiset kansat ovat jäämässä vähemmistöksi omassa maassaan. Jos näin kävisi, aivan muunlaiset ihmiset, kulttuurit ja uskonnot alkaisivat määräillä meidän elämäämme.

Varmuuden vuoksi sanottakoon, että tässä ei pidetä pohjoismaisia kansoja muita parempina kansoina: me vain olemme uniikkeja ja siksi arvokkaita, kuten muut kansat. Demografiset simuloinnit osoittavat, että ainoa keino pelastaa pohjoismaiset kansallisvaltiomme on se, että tämä asetetaan poliittiseksi tavoitteeksi ja että tämän tavoitteen mukaisesti suhtaudutaan uudella tavalla esimerkiksi kansainvälisiin sopimuksiin. Yhden maan on vaikea poiketa kansainvälisistä sopimuksista ja käytänteistä; siksi Pohjoismaiden on tehtävä tämä yhdessä.

Kyösti Tarvainen
dosentti

PS. Ruotsin tilanteen seuraamiseksi paras sivusto on

http://avpixlat.info

Se on maahanmuuttokriittinen, mutta siinä on linkit Ruotsin valtiopäivien maahanmuuttokeskusteluihin ja lähes kaikkiin ruotsalaisiin tv-lähetyksiin ja lehtikirjoituksiin, jotka käsittelevät maahanmuuttoa. Tästä sivustosta voi kurkistaa 40 vuotta eteenpäin Suomen tulevaisuuteen (jos maahanmuuttopolitiikkaan ei tehdä käänteentekeviä muutoksia).

LINKIT

[Aftonbladet]http://www.aftonbladet.se/nyheter/article16151611.ab
[Aljazeera] (osa 1) http://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=n25B6FDnFh8
(osa 2) http://www.youtube.com/watch?NR=1&feature=endscreen&v=MjpLXH20NqE
[Arbetarbladet] http://arbetarbladet.se/nyheter/gavle/1.4654883-svenskar-vill-inte-bo-i-invandraromraden
[Arnstberg] http://www.newsmill.se/artikel/2013/03/11/sverige-klarar-inte-s-stor-invandring
[bostadsbristen]http://valkommen.aftonbladet.se/2012/12/bostadsbristen
[Carlbom1] http://www.dagenssamhalle.se/debatt/malmoes-invandrare-brfastlasta-i-utanfoerskap-3210
[Carlbom 2] http://sverigesresurser.se/2011/02/ett-samhalle-vid-sidan-om-samhallet-2
[Coleman]http://www.spsw.ox.ac.uk/fileadmin/documents/pdf/WP33_Third_Demographic_Transition.pdf
[Det delade Sverige].HTTP://SVERIGESRADIO.SE/SIDA/AVSNITT/207993?PROGRAMID=4507
[Expressen] http://www.friatider.se/noll-procent-invandrare-nar-expressen-nyanstaller
[Göteborg] http://www.youtube.com/watch?v=y-SowWl_Oyk&feature=player_detailpage
[Iranilaiset] http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/klassresa-ar-mojlig-trots-hinder_6842603.svd
[islam] http://avpixlat.info/2013/02/23/svensk-tjejbloggare-hotad-och-och-hatad-av-halal-muslimer/#more-47309
[jengirikollisuus] http://www.osloby.no/nyheter/krim/Disse-kriminelle-nettverkene-er-den-storste-trusselen-i-Oslo-7201429.html#.UZSSA03yUcM
[Järva] http://www.svd.se/nyheter/stockholm/vem-vill-bo-pa-jarvafaltet_7125901.svd
[KoulunSulkeminen] http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/att-bara-stanga-skolor-loser-inte-problemen_7464466.svd
[Koululista] http://www.svd.se/nyheter/inrikes/skolorna-med-samst-resultat_7299251.svd
[Koulupalot] http://avpixlat.info/2012/08/16/sverige-i-skolbrandstoppen
[Koulutuloksia] HTTP://SNAPHANEN.DK/2012/11/06/SVENSKA-SKOLANS-SJUNKANDE-ELEVRESULTAT
[krig] http://www.dn.se/nyheter/sverige/invandrare-krigar-mot-svenskar-med-ran
[Kulttuurikartta]http://www.worldvaluessurvey.org/wvs/articles/folder_published/article_base_54
[köyhät] http://www.dn.se/nyheter/sverige/utrikesfodda-har-blivit-storsta–gruppen-fattiga
[Lanzieri]http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/product_details/publication?p_product_code=KS-RA-11-019
[Malmö] http://www.sydsvenskan.se/malmo/sa-tycker-utflyttarna-om-invandrare
[moskeijaPiilokamera]http://www.expressen.se/nyheter/avslojade—pa-film
[Mångfaldsbarometern]http://www.svd.se/opinion/ledarsidan/viktigast-for-integration-ar-arbetsmarknaden_7936458.svd
[nuortenAsunnot] http://www.hemhyra.se/riks/rekordmanga-unga-saknar-egen-bostad
[PEW] http://www.pewforum.org/The-Future-of-the-Global-Muslim-Population.aspx
[raiskaustilasto] http://www.unodc.org/unodc/en/data-and-analysis/statistics/data.html
[svenksfientlighet]http://www.skanskan.se/article/20120309/OPINION/703099856/-/dags-att-ta-svenskfientligheten-pa-allvar
[Rouzbeh] http://debatt.svt.se/2013/04/01/utan-maktanalys-kan-ni-poliser-aldrig-forsta-fororten-martin
[Saouk] http://www.newsmill.se/artikel/2013/03/03/de-flesta-nationaliteter-f-redrar-landsm-n-som-kollegor
[SEGREGAATIO] http://www.ifau.se/Upload/pdf/se/2010/r10-04-Etnisk-segregation-i-storst%C3%A4derna.pdf
[SvD] http://www.svd.se/nyheter/inrikes/fler-jobb-gar-till-utrikes-fodda_7884918.svd
[Sverigeradio] http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&artikel=5361193
[tervetuloa] http://valkommen.aftonbladet.se
[TUKHOLMA] http://www.dn.se/sthlm/segregationen-klyver-stockholm
[tuloerot] http://www.svd.se/nyheter/inrikes/klyftor-vaxer-snabbast-isverige_8172016.svd
[UTANFÖRSKAP]http://www.folkpartiet.se/ImageVault/Images/id_3491/scope_0/ImageVaultHandler.aspx
[Waberi] http://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=wNDeeoUNvAk

Mainokset

Kirjoittaja: jameshirvisaari

Kansanedustaja 2011-15, eduskuntaryhmän puheenjohtaja 2013-15, talousvaliokunta 2011-12, lakivaliokunta 2011-15, VR hallintoneuvosto 2012-14, kunnanvaltuutettu (Asikkala) 2009-15, kunnanvaltuuston 1. vpj 2013-14, valtuustoryhmän puheenjohtaja, Asikkalan Muutos ry:n puheenjohtaja 2014-15, Päijät-Hämeen poliisilaitoksen neuvottelukunta 2013-15, Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittisen ohjelman ohjausryhmä 2009-15, Kanavajazz ry varapuheenjohtaja & taiteellinen johtaja 2009-, veturinkuljettaja (vapaaherra), teologian ylioppilas (Hki yliopisto)

2 thoughts on “24. Dosentti Kyösti Tarvainen: maahanmuuttoanalyysi

  1. Olipas kerrassaan mielenkiintoinen ja valaiseva kirjoitus! KIITOS!

  2. Kiitos, oikein hyvä että Tarvaisen kokoamat faktat tuodaan esiin. Voi vain hämmästellä, että kun kirje on lähetetty kaikille kansanedustajille ei eduskunnasta ole asiaan vieläkään kuulunut mitään korjaavia toimenpiteitä, päinvastoin. Tosin samoinhan mainitaan, että Ruotsin pääministeri haluaa jatkaa ruotsissa vahingollista maahanmuuttoa, ja Suomessa Katainen on samoilla linjoilla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s