James Hirvisaari

49. Lakialoitteen esittelypuheenvuoro

1 kommentti

Laatimani varsin yksinkertainen lakialoite tähtää sitovien kansanäänestysten mahdollistamiseen Suomessa. Olen itse aina ollut sitä mieltä, että kansalaismielipiteen pitäisi aidosti näkyä päätöksenteossa. Nykyisen lainsäädännön pohjalta mahdollisia ovat vain neuvoa-antavat kansanäänestykset, ja asian korjaaminen vaatisi muutoksia perustuslakiin. Edustuksellinen demokratia kaipaa tuekseen suoraa demokratiaa.

Toteutuessaan lakialoitteen mukaisena perustuslain 2 pykälä kuuluisi lyhykäisyydessään näin:

”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, joka käyttää valtaansa sitovien kansanäänestysten kautta sekä valtiopäiville kokoontuneen eduskunnan edustuksella.”

Yhteiskunnallisesti erityisen merkittävistä asioista eduskunnan olisi omatoimisesti järjestettävä kansanäänestys. Sellainen asia voisi olla esimerkiksi Nato-jäsenyys, mutta lakialoitteessa ehdotetaan myös muutosta kansalaisaloitetta koskevaan 53 pykälään, joka kuuluisi näin:

”Vähintään viidelläkymmenellätuhannella äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi ja viedä se vireillepanijan valinnan mukaan joko sitovaan kansanäänestykseen tai eduskunnan käsiteltäväksi sen mukaan kuin lailla säädetään.”

Näin ollen myös kansalaisaloitteet voisivat johtaa sitovaan kansanäänestykseen, kun ne tällä hetkellä tulevat pelkästään eduskunnan käsittelyyn. Kansalaisaloitteita on tälläkin hetkellä vireillä useita, joten kansalaiset ovat selvästi osoittaneet halunsa vaikuttaa päätöksentekoon.

Kansanäänestyksiä voisi toteuttaa tarvittaessa tai vaalien yhteydessä, jolloin äänestyksistä ei koituisi erityisiä kustannuksia. Mielestäni kansan enemmistön pitää saada päättää Suomen suunnasta. Pitäisi mennä asiat edellä eikä puolue tai varsinkaan puoluekuri edellä.

Viime viikolla kysyin oikeusministerin kantaa sitovien kansanäänestysten tuomisesta Suomen lainsäädäntöön. Hän vastasi minulle, että sitovaa kansanäänestystä ei ole Suomen perustuslaissa, eikä hän tältä osin näe tarvetta muuttaa perustuslakia.

Kuitenkin tuo tarve perustuslain muuttamiseen on tässä talossa havaittu jo kauan sitten. Oikeusministeriössä tehtiin jo KYMMENEN vuotta sitten selvitys nimellä ”Valtiollisen kansanäänestyksen kehittämistarpeet Suomessa. Arvioita ja kehittämislinjoja”

Jo tuolloin todettiin, että edustuksellinen demokratia tarvitsee täydennyksekseen myös suoran kansanvallan keinoja. Lainaan suoraan selvityksen tekstiä:

”Perustuslain 2 §:n 2 momentin mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Perustuslain uudistusta koskeneen hallituksen esityksen (1/98) mukaan säännös viittaa yksilön osallistumiseen ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseen kaikilla yhteiskunnallisen toiminnan eri tasoilla.

Säännös kattaa siten esimerkiksi äänestämisen vaaleissa ja kansanäänestyksissä, muunlaiset osallistumis- ja vaikuttamiskeinot samoin kuin kansalaisyhteiskunnan omaehtoisen toiminnan ja yksilön vaikuttamisen omassa lähiympäristössään itseensä ja elinympäristöönsä vaikuttaviin päätöksiin.

Säännös ilmaiseekin hallituksen esityksen mukaan sen keskeisen periaatteen, etteivät yksilön mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen voi kansanvaltaisessa yhteiskunnassa rajoittua pelkästään mahdollisuuteen äänestää vaaleissa. Säännöstä tukee perustuslain 14 §:n 3 momentti ja 20 §:n 2 momentti, joissa säädetään julkisen vallan velvollisuudeksi edistää yksilön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Suoran kansanvallan keinojen tarpeellisuutta voidaan perustuslain tekstin lisäksi perustella edustuksellisen demokratian vahvistamisella. Erityisesti viime vuosikymmenten aikana ilmenneen äänestysaktiivisuuden heikentymisen ja ihmisten yleisen osallistumisinnon hiipumisen valossa kansalaisten suoria vaikuttamismahdollisuuksia voidaan pitää yhtenä keskeisenä keinona lisätä kansalaisten kiinnostusta yhteisten asioiden hoitoon sekä heidän luottamustaan koko päätöksentekojärjestelmää kohtaan. Kansanäänestys on yksi keskeisimmistä valtiollisen tason suoran kansanvallan keinoista, mistä syystä sillä on keskeinen asema suoraa kansanvaltaa kehitettäessä.”

Arvoisa puhemies!

Edustuksellinen demokratia on valtiojärjestyksemme perusta, eikä lakiehdotukseni tähtää sen kaatamiseen. Mutta kuten jo totesin, Suomessa on jo useaan otteeseen todettu, että edustuksellisen demokratian rinnalle tarvitaan myös suoraa demokratiaa, ja sitovien kansanäänestysten kehittäminen pitää aloittaa. Tuota aloitusta on siirretty milloin milläkin verukkeella – ja nykyinen oikeusministeri ei tunnu tarvitsevan siirtämiselle edes mitään verukkeita. Hänen mielestään ei kai ole pakko jos ei taho, mutta demokratiassa kyllä pitäisi, jos kansa niin tahtoo. Demokratiassa riittää, että kansa on sitä mieltä, eikä muita perusteluja edes tarvita. Edustuksellinenkin demokratia on kansan tahdon toteuttamista edustajien välityksellä. Tai ainakin sen pitäisi olla.

Oikeusministeri sanoi minulle sanatarkasti näin: ”Meidän perustuslakimme mukaan tämä eduskunta on se, joka päättää. Kansanäänestykset ovat suuntaa antavia, ja eduskunta päättää siitä, kuinka paljon eduskunta haluaa sitten niihin nojautua, enkä lähtisi perustuslakia tässä mielessä muuttamaan.”

Hänen mukaansa siis valta siirtyy kansalta vaaleissa eduskunnalle, jonka jälkeen kansaa ei tarvitse kuunnella ennen seuraavia vaaleja.

Ei ole mikään ihme, ettei Suomen kansa luota poliitikkoihin – kun poliitikot eivät luota Suomen kansaan!

On harvinaista Euroopassa, että vaaleissa äänestäminen on kansalaisten ainoa tosiasiallinen tapa käyttää sitä valtaa, joka omankin perustuslakimme mukaan kansalle kuuluu.

Perustuslain seurantatyöryhmä teetti vuonna 2002 professori Markku Suksella laajan vertailevan selvityksen kansanäänestyksen sääntelystä eri Euroopan maissa. Selvityksessä käytiin varsin seikkaperäisesti läpi useimpien Euroopan maiden perustuslakeihin sisältyvää kansanäänestystä koskevaa sääntelyä ja tehtiin tämän pohjalta johtopäätöksiä myös Suomen kannalta. Vertailussa oli mukana kaikkiaan 32 maata, Suomi mukaan luettuna. Näistä 25 maan perustuslaki sisältää säännöksiä kansanäänestyksestä.

Selvityksessä todetaan olevan ilmeistä, että neuvoa-antava kansanäänestys on toissijainen kansanäänestysmuoto sitovaan kansanäänestykseen verrattuna. Pelkästään neuvoa-antava kansanäänestys on sisällytetty ainoastaan kolmen maan perustuslakiin (Bulgaria, Luxemburg ja Suomi), kun taas 22 maan perustuslait sisältävät säännöksiä sitovasta kansanäänestyksestä.

Selvityksen mukaan edellä olevasta ilmenee yleinen tarve antaa kansalle ainakin joissakin asioissa suvereeni päätöksentekijän rooli. Kansa eli äänioikeutetut kansalaiset saavat tätä kautta perustuslaissa määritellyn valtioelimen aseman.

Arvoisa puhemies – tämä asema ei Suomessa tällä hetkellä toteudu.

Perustuslain muuttamiseen sitovien kansanäänestysten mahdollistamiseksi on todellakin tarvetta – ja on ollut tehtyjen selvitysten mukaan jo kymmeniä vuosia.

Arvoisa puhemies!

Nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin. Nyt ei edes tarvitse perustaa komiteaa asiaa selvittämään, eikä tarvita perusteellisia selvityksiä ennen päätöksentekoa, koska ne on jo tehty ja johtopäätökset on vedetty. Ja nyt on jo lakialoitekin tehty. Sen kehittämistyöhön päästään ryhtymään heti. Todellakin toivon, että tätä aloitetta ei taas haudata kymmeneksi vuodeksi siinä ”toivossa”, että Suomen kansa olisi niin tyhmää, ettei älyä alkaa vaatia itselleen kuuluvia oikeuksia.

Me emme ole täällä  – ”päättämässä itse, miten paljon haluamme kuunnella kansaa”. Me olemme täällä edustamassa Suomen kansaa ja varmistamassa, että kansan tahto toteutuu Suomen suunnasta päätettäessä. Miten me sen muka tiedämme, jos emme edes uskalla sitä suoraan kansalta kysyä?

Arvoisa puhemies!

Muutospuolueen tärkein tehtävä on vallan palauttaminen kansalle ja sitovien kansanäänestyksien mahdollistaminen Suomessa. Tämä lakialoite on merkittävä virstanpylväs siihen tavoitteeseen pyrkimisessä.

 

Lakialoitteen (LA 6/2014) esittelypuheenvuoro lähetekeskustelussa 27.3.2014 (VIDEO)

Loppupuheenvuoro

Koko lähetekeskustelu (VIDEO)

Mainokset

Kirjoittaja: jameshirvisaari

Kansanedustaja 2011-15, eduskuntaryhmän puheenjohtaja 2013-15, talousvaliokunta 2011-12, lakivaliokunta 2011-15, VR hallintoneuvosto 2012-14, kunnanvaltuutettu (Asikkala) 2009-15, kunnanvaltuuston 1. vpj 2013-14, valtuustoryhmän puheenjohtaja, Asikkalan Muutos ry:n puheenjohtaja 2014-15, Päijät-Hämeen poliisilaitoksen neuvottelukunta 2013-15, Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittisen ohjelman ohjausryhmä 2009-15, Kanavajazz ry varapuheenjohtaja & taiteellinen johtaja 2009-, veturinkuljettaja (vapaaherra), teologian ylioppilas (Hki yliopisto)

One thought on “49. Lakialoitteen esittelypuheenvuoro

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s