James Hirvisaari

62. Välikysymys: Työttömyystilanne Suomessa

1 kommentti

OSA 1 – video

Arvoisa puhemies

Työllisyyspolitiikkaa on niin nykyisen kuin sitä edeltävänkin hallituksen aikana pyritty hoitamaan niin sanotun aktiivisen työmarkkinapolitiikan keinoin. Milloin voidaan hyväksyä se tosiasia, ettei työttömyyttä hoideta työtöntä, työnantajaa tai kuntia syyllistämällä? Eikö olisi jo aika keskittyä siihen, mistä työtä ja työpaikkoja syntyy?

Vai onko sittenkin kyse siitä, että työmarkkinatoimenpiteiden nimikkeellä tehdään taas hallituksen myyräntyötä sen eteen, että Suomi olisi valmiimpi astumaan jälleen yhden askeleen kohti liittovaltiota?

Asioita ovat hallituksessa ja ministeriön virkamiehissä olleet päättämässä osaavat ja taitavat ihmiset, ja käytettävissä on ollut maan korkeatasoisin tutkimustieto. Miksi tulokset ovat niin huonoja – ja miksi ratkaisut lipovat niin läheltä laittoman rajaa?

Arvoisa puhemies

Aktiivista työmarkkinapolitiikkaa toteutetaan nyt siten, että työtön pyritään pakottamaan etsimään itselleen työpaikka sillä uhalla, että hän muuten menettää oikeutensa työttömyyspäivärahaan työttömyysturvalain 8. luvun 4 a pykälän nojalla. Lisäksi hänen toimeentulotukeaan voidaan alentaa maksimissaan 40%:lla. Tämä voidaan tulkita pakkotyöksi, joka on selvästi kielletty sekä perustuslaissa että kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Niissä on määritelty pakollinen työ tarkoittamaan kaikkea työtä ja palvelusta, jota rangaistuksen uhalla vaaditaan joltakin henkilöltä ja johon tämä ei ole vapaaehtoisesti tarjoutunut.

Nyt valmisteilla oleva Risikon ja Parpon niin sanottu osallistava sosiaaliturva menee vielä pidemmälle. Kaavaillaan, että pitkäaikaistyöttömien tulee osallistua ilmaiseen työntekoon kunnissa esimerkiksi viidellä prosentilla kuntien hankintojen arvosta pelkällä sosiaaliturvalla.

Prosentteina luku saattaa kuulostaa pieneltä mutta jokainen, joka on joskus vilkaissut kuntien hankerekisteriä huomaa, millaisissa miljoonissa liikutaan. Tulevatko nämä hankkeet olemaan pois yritysten kilpailutuksesta ja edelleen vähentämässä todellisia työpaikkoja? Entä täyttääkö hanke työehtosopimusten vähimmäismääräysten tai työsopimuslain 2 luvun 10 pykälässä tarkoitetun kohtuullista palkkaa koskevan velvollisuuden?

Kuntia on puolestaan pyritty aktivoimaan pitkäaikaistyöttömiään siten, että kunta joutuu maksamaan puolet pitkäaikaistyöttömän työttömyysturvasta, jos se ei ole saanut osoitettua hänelle aktiivitoimia. Huonon politiikan maksumiehiksi määrätyt kunnat ovat yrittäneet välttää sanktioita erilaisilla tempputyöllistämistoimenpiteillä, jotka ovat aiheuttaneet monissa kunnissa markkinahäiriöitä ja niillä on tuhottu oikeita työpaikkojakin.

Kun joillekin on ohjattu käyttöön ilmaista työvoimaa ja toisille ei, kyseessä on kilpailuoikeudellisesti ongelmallinen asia. Työvoimapalvelulain mukaan työmarkkinatoimenpide ei saa vääristää elinkeinonharjoittajien välistä kilpailua.

Miltä kuulostaa esimerkiksi Sipoossa toteutettu tilanne, jossa paikallisen yrittäjän jouduttua lopettamaan toimintansa, Matkahuollon palvelut järjestettiin työvoimapoliittisena toimenpiteenä osana kuntouttavaa työtoimintaa? Tai tilanne, jossa suomalaisesta halpatyövoimasta on tehty peräti vientituote: ruotsalainen silmälasiyhtiö Favoptic on nimittäin käyttänyt rovaniemeläistä kuntoutustyöpajaa postituspalveluihinsa. Kuka yrittäjä pystyy kilpailemaan sellaisen yrityksen kanssa jolle ei työvoimasta synny kustannuksia?
Esimerkkejä markkinahäiriköistä on paljon enemmänkin. Kunnissa tehdään jo nyt budjettisuunnitelmia ilmaisen pakkotyövoiman varaan, vaikka osallistava sosiaaliturva  on hankkeena vielä keskeneräinen ja mitään siitä ei vielä ole päätetty.

Arvoisa puhemies!

Jatkuu seuraavassa numerossa!

OSA 2 – video

Arvoisa puhemies!

Nuorisotakuun piti olla hallituksen kärkihankkeita. Nuorten työttömyyttä ei vain ole saatu nujerrettua. Maaliskuun lopussa alle 25–vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 2300 enemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa.

Ihan yksinkertaisella matematiikalla selviää harjoitetun työllisyyspolitiikan mahdottomuus. Tuoreimman TEMmin työllisyyskatsauksen mukaan työttömiä oli maaliskuussa 2014 kaikkiaan 315 670. Työvoimapoliittisissa palveluissa lisäksi 129 084. Yhteensä siis 444 754. On arvioitu, että tilastojen ulkopuolellakin on yli 100 000 työtöntä. Kaikkiaan siis yli puoli miljoonaa.

Tärkeää on huomata sekin Tilastokeskuksen äskettäin julkaisema tieto, että suomalaisilla yrityksillä on Suomen rajojen ulkopuolella lähes 600 000 työpaikkaa. Hallituksen politiikka ei siis todellakaan ole lisännyt työtä Suomessa eikä työtä suomalaisille, vaan päinvastoin vienyt meidän työpaikkamme maailmalle.

Täällä kotimaassa avoimia työpaikkoja oli tilastossa 47 771. Näistäkin tutkimusten mukaan neljä viidesosaa menee yleensä työpaikkaa vaihtaville ja vain viidesosa työttömille. Siis vajaa 10 000 työpaikkaa yli puolta miljoonaa työtä kaipaavaa kohden.

Anteeksi nyt vain, mutta mitä ongelmaa hallitus ajattelikaan ratkaista pakottamalla työttömät töihin, joita ei kerta kaikkiaan täällä Suomessa ole olemassakaan?

Arvoisa puhemies,

Jokainen varmasti ymmärtää, että uusia työpaikkoja syntyy tällä hetkellä lähinnä PK -yrityksissä. Niitä syntyisi myös yksinyrittämisen kautta, jos edes joku hallituksen tukitoimista kohdistuisi siihen, mutta kun ei. Kaikessa ajatellaan isoja yrityksiä, mutta kun isot yritykset eivät nykyisessä suhdannetilanteessa juurikaan rekrytoi, tai jos rekrytoivat niin Suomen rajojen ulkopuolella.

Julkisella sektorilla ei valtiontalouden tuottavuusohjelmista johtuen edes juuri voida rekrytoida, eikä sitä missään tapauksessa enää saakaan paisuttaa. Kolmas sektori taas työllistää juuri niin kauan kuin valtion tai kuntien tarjoamia tukirahoja riittää.

Miksi hallitus siis pyrkii vain vaikeuttamaan PK–sektorin työllistämismahdollisuuksia? Myös työttömien kannustinloukut ovat olleet tiedossa vuosikaudet, etten sanoisi vuosikymmenet. Kuitenkaan näitä ei ole tosissaan yritettykään purkaa. Lyhyenkin työpätkän vastaanottamisen pitäisi aina olla kannattavampaa kuin työttömänä oleminen. Samoin työnantajan tulisi esimerkiksi kiire- tai sesonkitilanteessa pystyä palkkaamaan itselleen väliaikaista työvoimaa ilman henkeä salpaavaa byrokratiaa tai velvoitteita.

Arvoisa puhemies,

Pahoin pelkään, että tämän järjettömyyden takana on sittenkin inhottava suunnitelma EU -alueen harmonisoinnista liittovaltion tien tasoittamiseksi.

Yleisesti on tiedossa, että työvoiman tarjonnan lisääminen alentaa kaikkien palkkatasoa. Sosiaaliturvan kiristämisillä on muun muassa Johannes Kanasen opinnäytetyön mukaan (nimeltä Uudet hierarkiat pohjoismaisilla työmarkkinoilla lisäävät tuloeroja, 1.3.2011) pyritty viimeisen parinkymmenen vuoden ajan pakottaa työttömät hyväksymään alhaisempia palkkoja ja muita työehtojen heikennyksiä, joita he eivät välttämättä muuten hyväksyisi.

Eräs tavoite on hänen mukaansa ollut muodostaa Suomessa huonojen työehtojen ja matalien palkkojen palvelusektori. Tarvitsemmeko me ihan oikeasti maahan tuotua halpatyövoimaa työvoimapulan paikkaamiseksi – vai tarvitsemmeko me sitä sittenkin hallituksen kätkettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi?

Noita täysin epäsuhtaisia työllisyyslukuja katsellessa kun väkisinkin tulee mieleen, että koko harjoitetun työllisyyspolitiikan todellisena tavoitteena on Saksan mallin mukaisesti jäädyttää palkat tai jopa alentaa nykyistä palkkatasoa jollekin Euroopan unionin keskivertotasolle, ja tasoittaa näin edelleen tietä liittovaltiokehitykselle.

Arvoisa puhemies!

Mielestäni hallitus johtaa kansaa pahasti harhaan. Kannatan edustaja Tiilikaisen esittämää epäluottamuslausetta.

Mainokset

Kirjoittaja: jameshirvisaari

Kansanedustaja 2011-15, eduskuntaryhmän puheenjohtaja 2013-15, talousvaliokunta 2011-12, lakivaliokunta 2011-15, VR hallintoneuvosto 2012-14, kunnanvaltuutettu (Asikkala) 2009-15, kunnanvaltuuston 1. vpj 2013-14, valtuustoryhmän puheenjohtaja, Asikkalan Muutos ry:n puheenjohtaja 2014-15, Päijät-Hämeen poliisilaitoksen neuvottelukunta 2013-15, Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittisen ohjelman ohjausryhmä 2009-15, Kanavajazz ry varapuheenjohtaja & taiteellinen johtaja 2009-, veturinkuljettaja (vapaaherra), teologian ylioppilas (Hki yliopisto)

One thought on “62. Välikysymys: Työttömyystilanne Suomessa

  1. DEBATTIPUHEENVUORO:

    ”Arvoisa puhemies! Kelvottomasti hoidetulla työllisyyspolitiikalla, jossa näyttäisi taustalla olevan jokin arveluttavampikin suunnitelma, olemme vaarassa menettää kokonaisen sukupolven nuoria tulevaisuuden tekijöitämme. Olisikohan tässä kohden syytä nousta poteroista ja nostaa tämä asia koko eduskunnan tärkeimmäksi tavoitteeksi, tai muuten olemme pian Etelä-Euroopan kaltaisessa tilanteessa, jossa yli puolet nuorista ei enää pääse kiinni normaaliin työhön? Missä on kyky nähdä tulevaisuuteen? Minusta tuntuu, että kyllä osataan jos halutaan.”

    video: http://tiny.cc/fr5wfx

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s