James Hirvisaari

65. Nuorten syrjäytyminen

Jätä kommentti

Arvoisa puhemies!

Tällaisina vaikeina talouden aikoina on erinomaista huomata, että nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen nähdään paitsi inhimillisesti oikeana valintana, myös kansantaloudellisesti erinomaisena sijoituksena. Mainittu Imatran esimerkki osoittaa, että etenkin riittävän pienissä yksiköissä voidaan ongelmiin tarttua tehokkaasti ja säästää paitsi ihmiskohtaloita, myös veronmaksajien rahoja.

Jotakin oleellista kuitenkin puuttuu. Niin opetusalan ammattilaisten kuin nuorisotyönkin kentältä toistuvasti kuullun mukaan jätämme lähes tyystin hyödyntämättä juuri sen resurssin, jonka pitäisi olla juuri nytkin edessämme – nimittäin nuoret itse.

Tiedämme, että Suomi on yhdistysten luvattu maa, mutta keskustelu yhdistys- ja yhteisötoiminnasta keskittyy usein perinteisiin ja vanhoihin toimijoihin. 2000-luvun puolella maahamme on kuitenkin ilmestynyt lukuisa määrä nuorten itse perustamia ja pyörittämiä harrastusyhdistyksiä.

On korostettava tätä: nuoret itse ovat halunneet kokoontua, toimia, harrastaa ja auttaa toisia nuoria. Näitä yhdistyksiä ei ole perustanut kunta tai kaupunki, eikä mikään poliittisesti johdettu lasten tai nuorten avustusjärjestö. Itse asiassa useammatkin yhdistykset ja näiden perustamisvaiheessa 15-18-vuotiaat nuoret ovat todenneet virallisten tahojen olleen lähinnä esteenä tai haittana nuorten oman toiminnan aloittamiselle. Olemme niin tottuneet byrokraattisesti ohjattuun yhteiskuntaan ja nuorten taluttamiseen kädestä pitäen, ettemme ole olleet valmiita edes hyväksymään – saatika avittamaan – nuorten omaehtoista syrjäytymisen vastaista työtä.

Yritysmaailmassa olemme jo huomanneet, että joustavat, persoonalliset pk-yritykset johtavat maamme työllisyyskehityksen hyviä uutisia. Onko se näissä oloissa siis kovinkaan vaikeaa uskoa, että myös yhdistyspuolella uudet linjat ovat menneet teollisen ajan yhteiskunnan sääntöjen ohitse?

Toisaalta, on helppo ymmärtää, miksi sekä uudet pk-yritykset että uudenlainen nuorten harrastustoiminta jää poliittisen tarkkailun ulkopuolelle: monet näistä toimijoista kun eivät käy käsi ojossa viranomaisen ovella. Nuoret tekevät nuorille hyvää jopa ilman senttiäkään julkista rahaa. Kenties hyvät tulokset, jotka tapahtuvat ilman viranomaisten myötävaikutusta, ovat joillekin meistä liian kipeä muistutus aikojen muuttumisesta?

Arvoisa puhemies!

Uusi kulttuuriministeri jakoi juuri yli 4 miljoonan euron potin POLIITTISILLE nuorisojärjestöille. Saanko kysyä, kuinka monta syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta kuuluu poliittiseen nuorisojärjestöön? On toki hyvä, että aktiiviset nuoret pääsevät osallistumaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, mutta puoluepoliittinen toiminta pitäisi kyllä rahoittaa puolueiden muutenkin ylimitoitetuista tukirahoista. Yhteiskunnan tukia tarvitsevat nyt kipeämmin ne nuoret, joiden omassa arjessa ei ole mitään muuta kuin ahdistusta, puutetta ja pelkoa. Sieltä ei nousta päivänpolitiikkaan pitämään palopuheita – siellä nähdään, miten vähän sanahelinästä on hyötyä omassa arjessa.

Olemme liian kiintyneitä lainsäädäntöön, pykäliin ja virkamiestyöhön, vaikka maalaisjärki tarjoaisi parempiakin eväitä. Sama logiikka pätee nuorten harrastusten lisäksi työelämään. Työnantajalle koituvien velvollisuuksien ja paperitöiden määrä harjoittelijoiden kanssa kasvaa vuosi vuodelta. Kynnys on monelle nuorta kiinnostavalle pk-yritykselle liian korkea. Maamme muut työllistämisen korkeat kynnykset ovat sinänsä asia, josta on syytä keskustella toisessa yhteydessä mittavammin.

Arvoisa puhemies!

Suuruudenhulluuden aika on ohi. Keskitetyn ja kankean byrokratian sijaan tulisi tarjota suoraa tukea pienille, joustaville ja tehokkaille yksiköille ympäri maan. Oli toimija sitten kunta, yhdistys tai yritys, meidän on oltava nuorten auttamisessa tukena – ei hallintoon ja byrokratiaan hukuttavana esteenä.
(Puhe eduskunnassa 20.5.2014 – video)

Mainokset

Kirjoittaja: jameshirvisaari

Kansanedustaja 2011-15, eduskuntaryhmän puheenjohtaja 2013-15, talousvaliokunta 2011-12, lakivaliokunta 2011-15, VR hallintoneuvosto 2012-14, kunnanvaltuutettu (Asikkala) 2009-15, kunnanvaltuuston 1. vpj 2013-14, valtuustoryhmän puheenjohtaja, Asikkalan Muutos ry:n puheenjohtaja 2014-15, Päijät-Hämeen poliisilaitoksen neuvottelukunta 2013-15, Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittisen ohjelman ohjausryhmä 2009-15, Kanavajazz ry varapuheenjohtaja & taiteellinen johtaja 2009-, veturinkuljettaja (vapaaherra), teologian ylioppilas (Hki yliopisto)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s