James Hirvisaari

84. Arvioita Peruspomosta

4 kommenttia

Olen kesäpäivien ratoksi lueskellut Timo Soinin Peruspomo-kirjaa. Sehän ei sisällä kovin julmaa tekstiä vaan on sävyltään pikemminkin löysä. Hämmentynyt olen kuitenkin siitä vähättelevästä ja jopa halveksivasta asenteesta, jota peruspomo osoittaa omia kannattajiaan kohtaan. Erityisesti puolueen maahanmuuttokriittiset toimijat mitätöidään ja julistetaan rasitteeksi ja taakaksi puolueelle. Minulle itselleni kirjassa on suotu aika paljon tilaa, omalla otsikolla useita sivuja ja lisäksi mainintoja monessa kohdassa.

On valitettavaa, että Soini on ollut niin äärimmäisen epäluuloinen. Omaa irtautumistani perussuomalaisista en kuitenkaan valita millään tavoin, sillä olen ollut jatkuvasti saamapuolella näissä poliittisissa kuvioissa. Enhän olisi voinut kuvitella, että koskaan sekaantuisin politiikkaan millään tavalla. Aivan kuin katselisin sivusta elokuvaa, jossa esiinnyn yhdessä päärooleista.

Filosofiani mukaan kaikella on tarkoituksensa.

Kirjassa esitetään paljon väitteitä, jotka eivät tee oikeutta totuudelle. Kaikki tuntemani perussuomalaiset maahanmuuttokriittiset poliitikot ovat olleet erittäin sitoutuneita perussuomalaisten puolueohjelmaan, ja heidän lojaalisuutensa puoluetta ja puoluejohtoa kohtaan on ollut rikkumatonta. Puheenjohtajalta he ovat kuitenkin pitkin matkaa saaneet palkakseen pelkkää halveksuntaa.

Perussuomalaisten menestys

Väitän, että ilman maahanmuuttokriittisiä toimijoita perussuomalaiset eivät olisi menestyneet läheskään niin hyvin kuin ovat menestyneet. Itse asiassa ilman Jussi Halla-ahoa perussuomalaiset eivät olisi saaneet minkäänlaista jytkyä. Jussin vähättely ei ole kirjassa vähäistä, ja syntyykin vaikutelma, että sen lisäksi, että Soinin hävetessä puolueensa maahanmuuttokriittisiä toimijoita, hän häpeää myös heitä äänestäneitä kansalaisia. Soini ei kaipaa ”rasistien” ääniä. Jussin jymymenestys eurovaaleissa oli varmaankin Soinille shokki. Tosiasia on kuitenkin se, että kyselytutkimusten mukaan varsin suuri osa kansasta haluaa tiukentaa liian löysää maahanmuuttopolitiikkaamme, jotta emme olisi pian samanlaisessa myrkkyliemessä tai monikulttuurisopassa kuin esimerkiksi Ruotsi.

Moni muukin saa kirjassa osakseen vähättelyä. Minua koskevat sivut osoittavat puolestaan sen, että Soini ei minua tunne tipan tippaa eikä koskaan halunnutkaan oppia tuntemaan. Erehdyksiä ja asiavirheitä on niin paljon, että niitä on turha ryhtyä edes korjailemaan.

Timo Soini ilmaisee kirjassaan erittäin selvästi, että hän itse ei ole maahanmuuttokriittinen. Hän on uskonut median luomia mielikuvia puolueeseen ujuttautuneista rasisteista. Olisi kuitenkin ollut ehkä viisasta pyrkiä tutustumaan näihin ”rasisteihin”. Kuka on toiminut Timo Soinin neuvonantajana, ketä hän on kuunnellut?

”Hallitsija, joka kuuntelee valhepuheita, saa palvelijoikseen pelkkiä jumalattomia.”

Suomen Maaseudun Puolue

Kirjassa selviää, että perussuomalaiset on uudelleensynnytetty SMP. Tunnustan, että tulin itsekin höynäytetyksi, sillä olin vilpittömästi itse siinä uskossa, että perussuomalaiset ovat jotakin aivan uutta ja erityistä ja että puolueohjelman maahanmuuttokritiikki on aitoa eikä mitään hämäystä. Yhteistyö vanhojen SMP:läisten kanssa sujui kitkattomasti – ongelmana eivät olleetkaan nuo vanhat tekijät. Perussuomalaisten ongelma on se, että PS = SMP = TS. Puolueessa elää vahvana Veikko Vennamon henki, ja hänelle Soini osoittaakin kirjassa vuolaan palvontansa.

Mielestäni Timo Soini on hämännyt myös niitä perussuomalaisten äänestäjiä, jotka luulivat puolueen ajavan ohjelmansa mukaisesti maahanmuuttokriittistä linjaa. Onkin syytä huomata, että ohjelman maahanmuuttokritiikki ei ole Timo Soinin kynästä. Mutta koska puolue on yhtä kuin Timo Soini, on aivan sama mitä puolueohjelmassa lukee. On ollut erittäin suuri pettymys joutua toteamaan, että suurista puheista ja sulavista letkautuksista huolimatta persussuomalaiset eivät eroa mitenkään muista vanhoista puolueista.

Muutosta tarvitaan

Nykyinen muutospuolueeni on nuorekas, energinen ja ohjelmaltaan suorastaan nerokas. Se on ainoa puolue, joka ei kokoa yhteen pelkästään samanmielisiä vaan haluaa yhdistää myös eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Taikasana on suora demokratia. Kansalle pitää tarjota suora mahdollisuus osallistua päätöksentekoon sitovien kansanäänestysten kautta. Haaveeni on saada Suomeen poliittinen järjestelmä, jossa Suomea ohjataan kansalaisten enemmistön tahdon mukaan. Viihdyn erinomaisesti puolueessa, jonka puheenjohtajaa voin aidosti kunnioittaa, ja mielihyvin annan kaiken energiani ja tukeni sen menestymiseksi.

Muutos 2011 – sitovat kansanäänestykset

Mainokset

Kirjoittaja: jameshirvisaari

Kansanedustaja 2011-15, eduskuntaryhmän puheenjohtaja 2013-15, talousvaliokunta 2011-12, lakivaliokunta 2011-15, VR hallintoneuvosto 2012-14, kunnanvaltuutettu (Asikkala) 2009-15, kunnanvaltuuston 1. vpj 2013-14, valtuustoryhmän puheenjohtaja, Asikkalan Muutos ry:n puheenjohtaja 2014-15, Päijät-Hämeen poliisilaitoksen neuvottelukunta 2013-15, Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittisen ohjelman ohjausryhmä 2009-15, Kanavajazz ry varapuheenjohtaja & taiteellinen johtaja 2009-, veturinkuljettaja (vapaaherra), teologian ylioppilas (Hki yliopisto)

4 thoughts on “84. Arvioita Peruspomosta

  1. Niinpä. Nykyisellään muutoksen ongelma on aika paljon samanlainen, kuin persujenkin: Liikaa ihmisiä ajamassa, kukin omaa asiaansa. Tämä tietysti vain minun näkemykseni.
    Sinä päivänä kun ns. Halla-aholainen siipi erkaantuu omaksi puolueekseen, niin bye bye persut, persut goodbye…sitä catcatin karmeaa euroviisu rallatusta mukaellen…pitäköön P.Oinosensa ja Teuvo Loman-Hakkaraisensa. 😀

  2. …unohtuipa mainita: Sen säälittävän M.Niikon saa kernaasti pitää, kuten myös sen persujen oman wannadie a.stubbidon: Pakarock-Packalenin.

  3. Kovasti ulkopuolisena tarkkailijana näen persuissa kaksi päälinjaa. Toinen on Halla-ahon ym. suomalaisten etua ajava, maltillis-tieteellinen linja jossa puhuvat numerot. Toinen on Soinin ja lähipiirinsä ajava pseudokonservatiivinen kiihkomielis-aatteellinen linja jossa puhuvat tunteet. Lopputulos näkyy ulospäin ajoin kovin riitaisena. Toki tämä on vain ulkopuolelta näkyvä kuva, enkä väitä totuutta tietäväni.

    Itse arvostan Muutoksessa ehkä eniten eriäviä mielipiteitä. Olen Hirvisaaren kanssakin eri mieltä parista asiasta, mutta juttelemme, argumentoimme ja debatoimme. Lopussa molemmat olemme fiksumpia. Ei politiikkaa tehdä samanmielisyydellä, vaan tiedon lisäämisellä ja avoimuudella.

  4. Puunkaadossakin on joka kerta huomioitava yksilöllisesti ympäristö, puun asento, mahdolliset lahoviat, tuulen suunta, jne

    Politiikassa on monasti vain on / off-asennot erilaisin irtisanoutumisketjuineen.

    Asioiden todellisuuspohja unohtuu liian monilta on sitten kyse lakupaketista / maahanmuutosta tai islamisaation kustannuksista yhteiskunnalle ja yhteiskuntarauhallemme, siinä kuin arkisissa kansalaisten kyykyttämisissä yhä uusille tsarismin perintönä ”bumaka” / työturvallisuuskorttirahastuksille trafi.fi säännöksin luoden yhä uusia turhia kortteja, mitkä ovat voimassa kerrallaan 5 vuotta täysin turhina rahastuksina.

    Puunkaadossa ei voi irtisanoutua kaadosta kun puu alkaa menemään konkeloon

    Seppo Lehto

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s