James Hirvisaari

138. TPA: Puoluetukien sitominen äänimäärään

3 kommenttia

TOIMENPIDEALOITE

Puoluetukien sitominen äänimäärään ja jakaminen myös pienpuolueille

Suomessa maksetaan Euroopan toiseksi korkeinta puoluetukea, lähes 12 euroa per äänestäjä EU-maiden keskiarvon ollessa 3,73 euroa per äänestäjä. Lisäksi Suomen puoluetukijärjestelmä perustuu saatuihin kansanedustajan paikkoihin, ei äänimäärään, joten se suosii suuria puolueita. Tämä johtuu siitä, että vaalituloksen suhteellisuus ei toteudu eri vaalipiirien erilaisesta piilevästä äänikynnyksestä johtuen. Tätä asiaa oli tarkoitus korjata vaalilain uudistuksessa, joka onneksi jätettiin lepäämään, koska se olisi tuonut mukanaan myös vaaliliittojen kiellon ja valtakunnallisen 3% äänikynnyksen, eli käytännössä estänyt uusia puolueita nousemasta eduskuntaan.

Nykyisessä järjestelmässä suuret puolueet siis saavat enemmän kansanedustajanpaikkoja ja vastaavasti enemmän puoluetukea kuin niiden äänimäärä edellyttäisi. Pienempien puolueiden äänistä osa menee ”hukkaan”, eli niillä ei saada kansanedustajia. Lepäämään jätetty vaalilain uudistus (Lex Cronberg) sai alkunsa siitä, kun vihreiden Tarja Cronberg ei tullut valituksi eduskuntaan vaikka sai lähes 12 prosenttia silloisen Pohjois-Karjalan vaalipiirin äänistä. Kaikkein tylyin kohtalo on kaikkein pienimmillä puolueilla: jos puolue ei saa yhtään kansanedustajaa, se ei myöskään saa lainkaan puoluetukea.

Puoluetuen suhteellisuutta ja oikeudenmukaisuutta voitaisiin parantaa siten, että tukea saisivatkin kaikki sellaiset puolueet, jotka ovat saaneet valtakunnallisesti yhteensä vähintään 5 000 ääntä. Tämä raja on sama kuin puolueeksi rekisteröitymistä varten vaadittujen kannatuskorttien määrä. Kaikille äänimäärän ylittäneille puolueille jaettaisiin tukea vaikkapa 7 euroa kutakin saatua ääntä kohti. Tuki olisi siis alle kaksi kolmasosaa nykyisestä mutta silti EU-maiden keskiarvoon nähden yli kaksinkertainen.

Uudessa järjestelmässä puolueiden saama tuki olisi suoraan sidottu äänestäjien aktiivisuuteen. Tavanomaisella eduskuntavaalien äänestysprosentilla (65-70 %) puoluetuen kokonaissumma olisi noin 60 % nykyisestä. Jos äänestysprosentti olisi täydet 100 %, puolueet saisivat jaettavakseen samat 34 miljoonaa kuin nykyäänkin. Mitä vähäisempi äänestäjien mielenkiinto vaaleja kohtaan, sitä vähemmän puolueet saisivat rahaa käyttöönsä.

Uusi järjestelmä olisi oikeudenmukainen ja reilu erityisesti pienpuolueiden äänestäjiä kohtaan. Vaalit tarjoaisivat kullekin äänestäjälle mahdollisuuden käydä lahjoittamassa 7 euroa yhteisiä verovaroja omalle suosikkipuolueelleen, riippumatta siitä, saako puolue ehdokkaita läpi vai ei. Tämä varmasti lisäisi äänestysaktiivisuutta. Puoluetuen suhteuttaminen äänimäärään pienentäisi kaikkein suurimpien puolueiden saamaa tukipottia eniten, joten on helppo ennustaa, että suuret puolueet eivät suostuisi tähän saavutettujen etujensa leikkaukseen.

Uudistuksen vaikutuksia on hahmoteltu oheisissa taulukoissa (linkissä). Ylempi taulukko osoittaa, miten puoluekohtaiset tukisummat muuttuisivat, jos ne jaettaisiin suhteessa äänimäärään eikä kansanedustajan paikkoihin. Alempi taulukko puolestaan kuvaa puoluetuen jakoa uuden järjestelmän mukaisesti.

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/tpa_49_2014_p.shtml

Viime eduskuntavaaleissa SDP:n äänimäärä (561 558) oli vain hieman suurempi kuin PS:n äänimäärä (560 075). Eroa oli vain 1483 ääntä. Siitä huolimatta SDP sai kansanedustajien määrään sidottua puoluetukea 510 000 euroa enemmän vuodessa kuin PS. Äänimäärän mukaan suhteutettuna ero olisi vain 17 135 euroa.

Kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala teki asiasta kirjallisen kysymyksen (KK 445/2012 vp), jossa hän ehdotti suunnilleen samanlaisen äänimäärään sidotun puoluetukijärjestelmän käyttöönottoa. Vastauksessaan oikeusministeri Anna-Maja Henriksson totesi, että ”puoluelakia säädettäessä katsottiin, että edustajanpaikkojen lukumäärä kuvastaa selvimmin puolueiden keskinäisiä voimasuhteita sekä niiden nauttimaa kannatusta”. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Kun nyt voimassa oleva puoluelaki säädettiin 1960-luvulla, eri vaalipiirien piilevät äänikynnykset ehkä vastasivat paremmin toisiaan. Tällä hetkellä epäsuhta on selvä. Joka tapauksessa voidaan todeta, että nimenomaan puolueen saama kokonaisäänimäärä kuvastaa parhaiten puolueen nauttimaa kannatusta.

Edellä olevan perusteella ehdotan,


että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin puoluetuen suhteellisuuden ja oikeudenmukaisuuden parantamiseksi siten, että äänimäärään sidottua tukea saisivat kaikki sellaiset puolueet, jotka ovat saaneet valtakunnallisesti yhteensä vähintään 5 000 ääntä.

Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2014

James Hirvisaari /m11

Mainokset

Kirjoittaja: jameshirvisaari

Kansanedustaja 2011-15, eduskuntaryhmän puheenjohtaja 2013-15, talousvaliokunta 2011-12, lakivaliokunta 2011-15, VR hallintoneuvosto 2012-14, kunnanvaltuutettu (Asikkala) 2009-15, kunnanvaltuuston 1. vpj 2013-14, valtuustoryhmän puheenjohtaja, Asikkalan Muutos ry:n puheenjohtaja 2014-15, Päijät-Hämeen poliisilaitoksen neuvottelukunta 2013-15, Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittisen ohjelman ohjausryhmä 2009-15, Kanavajazz ry varapuheenjohtaja & taiteellinen johtaja 2009-, veturinkuljettaja (vapaaherra), teologian ylioppilas (Hki yliopisto)

3 thoughts on “138. TPA: Puoluetukien sitominen äänimäärään

  1. Hyvin kopioitu Piraateilta ja eihän siinä mitään väärää ole kun kannatamme kaikkien hyvien ideoiden ja käytäntöjen leviämistä. Olisit voinut kuitenkin lähteesi mainita 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s