James Hirvisaari

199. Jazz-neekerit

4 kommenttia

Hemmetti! Oli pakko laittaa soimaan mahdollisimman vaikeata jazzia (Gonzalo Rubalcaba) ja kovalle. Muuten mielessä on koko ajan tämä helkkarin pakolaisongelma ja maan johdon kyvyttömyys sen hoitamiseen. Nyt saunaan ja terassille siemailemaan olutta! Pakko hiukan relata välillä. Tässä näytteenä biisi repertoaarin helpoimmasta päästä:

Olen Gonzalo Rubalcaban suuri fani. GR on kuubalainen neekeri, mikä todistaa mm sen että minä en ole rasisti. Diggaan ihan sikana. Kuten muitakin metafysiikan rajapinnan taakse improvisoivia jazz-neekereitä. Ja heitä on paljon. Ilman neekereitä meillä ei olisi jazzia ainakaan nykymuodossaan. Todellakin arvostan sitä mikä on oikeasti lahjakkuutta.

Esimerkiksi intiaanit, eskimot, arabit, kiinalaiset, japsit tai mongoloidit eivät ole koskaan kyenneet musiikin saralla oikeastaan yhtään mihinkään. Heidän lahjakkuutensa lienee toisaalla. Ja valkoinenkin rotu jää lahjakkuudessa kauas taakse näille huikeille jazz-neekereille.

Mainokset

Kirjoittaja: jameshirvisaari

Kansanedustaja 2011-15, eduskuntaryhmän puheenjohtaja 2013-15, talousvaliokunta 2011-12, lakivaliokunta 2011-15, VR hallintoneuvosto 2012-14, kunnanvaltuutettu (Asikkala) 2009-15, kunnanvaltuuston 1. vpj 2013-14, valtuustoryhmän puheenjohtaja, Asikkalan Muutos ry:n puheenjohtaja 2014-15, Päijät-Hämeen poliisilaitoksen neuvottelukunta 2013-15, Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittisen ohjelman ohjausryhmä 2009-15, Kanavajazz ry varapuheenjohtaja & taiteellinen johtaja 2009-, veturinkuljettaja (vapaaherra), teologian ylioppilas (Hki yliopisto)

4 thoughts on “199. Jazz-neekerit

  1. Unohdat nyt, että me valkoiset sävellämme sinfonioita silloin, kun teemme monimutkaista musiikkia. Sinfoniaorkestereita johtamassa harvemmin muuten näkee mustia. Köytännössä ei koskaan. Älli ei riitä partituurin kaikkien rivien samanaikaiseen lukemiseen ja koko orkesterin johtamiseen.

  2. Epämusikaalisena valkonahkana tykkäsin artikkelista ihan siksi, että blogisti kertoi, ettei ole rasisti.

  3. No ehkä hieman makuasioita. Toki vanhassa jazzissa näin onkin, mutta tänä päivänä kaikki vähänkin monimutkaisempi kevyt musiikki on valkoisten dominoimaa. Kaikki kunnia J.Coltranelle, C.Parkerille etc, mutta siitä on yli 50v.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s