James Hirvisaari

350. Reflektio

Jätä kommentti

SY217 Keskiajan teologia – Helsingin yliopisto


 

TAUSTAA

Kiinnostukseni keskiajan teologiaan heräsi Pekka Kärkkäisen kurssilla SY103, jonka aiheena oli Johdatus reformaation teologiaan. Kurssilla annettiin melko kattava taustoitus reformaatiota edeltäneestä ajasta, noin 800-luvulta lähtien. Luonnollisestikaan kurssin puitteissa ei ollut aikaa perehtyä syvällisesti yksittäisiin teologeihin.

Pintapuolinen tutustuminen keskiajan merkittäviin henkilöihin ja opillisiin suuntauksiin synnytti kuitenkin janon tietää lisää. Viimeisellä luennolla suositeltiin kahta aiheeseen liittyvää kurssia, ja menin oitis ilmoittautumaan toiseen niistä. Tämä SY217 Keskiajan teologia on ensimmäinen kurssini aineopinnoissa.

OPPIMINEN

Mielestäni kurssin suoritustapa palvelee oppimista erittäin hyvin. Teksteihin tutustuttaessa ja esseitä kirjoitettaessa joudutaan käyttämään paljon aikaa ja syventymään yksittäisiin aiheisiin paljon tehokkaammin kuin esimerkiksi pelkän luentosarjan ja kirjatentin yhteydessä. Ryhmätöitä ei onneksi käytetty oppimista hidastamaan.

Englanninkielisten teosten lukeminen ja niihin syventyminen siinä määrin, että onnistuin niistä esseet laatimaan, oli kovan työn ja tuskan takana. Lombarduksen mielenmaailmaan oli vaikea päästä sisään. Ockhamin ajattelun loogisempi jäsennys oli hieman helpompi omaksua.

Keskiajan opillisten hienosäätöjen erittely ja siihen liittyvän filosofisen käsitteistön omaksuminen on ollut haasteellista. Asioita on vaikea hahmottaa siitäkin syystä, että tutkijatkaan eivät toisinaan tunnu olevan asioista ihan samoilla linjoilla.

Luentojen pohjalta laadittu essee syntyi jokseenkin helposti, eli jonkinlainen kokonaiskäsitys käsiteltävästä aiheesta on muodostunut. Voin nyt sanoa hiukan tuntevani Anselmin, Lombarduksen, Tuomaan, Ockhamin ja Scotuksen ajattelua. On kuitenkin selvää, että tietoni ovat vielä erittäin pintapuoliset.

KÄSITYKSENI KESKIAJAN TEOLOGIASTA

Mielenkiintoista oli tutustua keskiaikaiseen tapaan opettaa asioita sentenssien ja kvestioiden kautta. Mielenkiintoista oli siis tutustua nimenomaan suoraan teksteihin eikä ainoastaan saada pintapuolista informaatiota niistä.

Hyödyllistä on ollut tutustua skolastiikan syntyyn ja ytimeen, tomismin ja skotismin linjanvetoihin ja ockhamilaisuuden teologialle antamaan uuteen suuntaan via modernan muodossa. Triniteettiin liittyvät kädenväännöt ovat mielestäni olleet kuitenkin lähinnä saivartelua, ja onneksi löytyi niitäkin, joilla ei ollut pakkomiellettä ymmärtää Jumalan olemusta.

Asian käsittely sai kuitenkin ajatukset rullaamaan. Kolminaisuudelle olisi näet ollut tarjolla hyvin yksinkertainenkin teoria, johon keskiajan teologit aavistuksenomaisesti viittasivatkin, mutta lankesivat turhiin ihmismielen erittelyihin. Voidaan ajatella, että ihminen ”Jumalan kuvana” on myös kolminaisuuden kuva: sielu, ruumis ja henki. Ihmisessähän on minuus, ruumiillinen olemus sekä ilmapiiri, jonka hän luo ympärilleen.

Sekä jumalan että ihmisen kolminaisuuden analogiana käy mainiosti myös sähkölamppu: virta, hehkulamppu ja valo. Yhdyn tässä Ockhamin tietoteoreettiseen näkemykseen, että yksinkertainen on kaunista.

Kolminaisuudesta on toki keskusteltu jo alkukirkon ajoista lähtien, ja sovittuja näkemyksiä on uskontunnustuksiinkin ympätty, mutta keskiajan teologiassa argumentointi aiheesta oli filosofisesti jäsennellympää.

Yllättävä löytö on ollut Tuomaan modaalinen jumalatodistus, jonka äärelle en ole koskaan aiemmin pysähtynyt. Siihen hieman kommentoinkin A1-esseeni yhteydessä.

Yksi merkittävä löytö on ollut sen havaitseminen, kuinka valtavan suuressa arvossa kirkkoisä Augustinus on ollut keskiajan teologien silmissä. Kaikki ovat argumentoinnissaan vedonneet kirjoitusten lisäksi juuri häneen, ja vähemmässä määrin muihin kirkkoisiin. Sen kautta myös itselleni on ”kirkastunut” Augustinuksen hengen suuruus. Hämmästyksekseni olen saanut havaita hänessä paljon yhtäläisyyksiä oman filosofisen ajatteluni kanssa. En myöskään ihmettele, että Martti Luther on saanut juuri hänestä paljon vaikutteita.

Augustinuksen järkälemäisen luja luottamus Kaikkivaltiaaseen tuntuu leimaavan kaikkea keskiajan teologiaa. Hänelle Jumalan ajattomuus on itsestään selvää, ja vasta nykyaikana se on voinut saada tieteellisen selityksen imaginääriajan muodossa. Hän saa pahankin palvelemaan hyvää, mikä omassa ajattelussani viittaa siihen, että Jumala loi täydellisen maailman. Ajattelen näet tämän nykyisen maailman olevan täydellinen:

”Maailma on täydellinen siinä mielessä, että mitään ei puutu: on hyvää ja pahaa ja kaikkea siltä väliltä; on valkeutta ja pimeyttä ja kaikkea siltä väliltä; on kaunista ja rumaa ja kaikkea siltä väliltä; on taivas ja helvetti ja kaikkea siltä väliltä.” (JH)

”Tämä ei kuitenkaan ole paras mahdollinen maailma. Parhaassa mahdollisessa maailmassa pahuutta ei ole. Parhaassa mahdollisessa maailmassa vallitsee rakkaus. Universumi on prosessissa sitä kohti.” (JH)

Edellä kuvailtu näkemys myös ratkaisee lopullisesti teodikean ongelman, jos ajatellaan Augustinuksen tavoin Jumalan olevan ajaton ja iankaikkinen.

Mielestäni keskiajan teologit eivät kaikesta järkeen keskittymisestä huolimatta juurikaan päässeet teologian saralla Augustinuksesta, hengen jättiläisestä, eteenpäin vaan jankkasivat paikoillaan. Sen sijaan filosofian työkaluja kyettiin käyttämään aiempaa terävämmin hyödyksi myös teologisen käsitteistön virittelyssä.

LOPPUSOLMU

Kurssi on ollut erittäin mielenkiintoinen, mikä ilmenee siinäkin, että innostuin hankkimaan itselleni Scotusta käsittelevän kirjan Jumalan tunnettavuudesta. Scotus arvosti metafysiikkaa, ja itselleni se on intohimo. Mielestäni perimmäisen todellisuuden tutkiminen edellyttää ilman muuta metafysiikan perspektiivin.

Olen alusta lähtien suhtautunut kurssiimme kiihkeästi systemaattisen teologian, en pelkän historiallisen tiedon kannalta. Olemme olleet teologisten ydinasioiden äärellä, ja aihehan ei vanhene koskaan. Itselleni tämä on ollut yliopiston parasta antia. Osoitan kiitokseni kurssin vetäjälle.

Credo ut intelligam.

 

James Hirvisaari, Reflektio 15.12.2016

Mainokset

Kirjoittaja: jameshirvisaari

Kansanedustaja 2011-15, eduskuntaryhmän puheenjohtaja 2013-15, talousvaliokunta 2011-12, lakivaliokunta 2011-15, VR hallintoneuvosto 2012-14, kunnanvaltuutettu (Asikkala) 2009-15, kunnanvaltuuston 1. vpj 2013-14, valtuustoryhmän puheenjohtaja, Asikkalan Muutos ry:n puheenjohtaja 2014-15, Päijät-Hämeen poliisilaitoksen neuvottelukunta 2013-15, Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittisen ohjelman ohjausryhmä 2009-15, Kanavajazz ry varapuheenjohtaja & taiteellinen johtaja 2009-, veturinkuljettaja (vapaaherra), teologian ylioppilas (Hki yliopisto)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s