James Hirvisaari

646. Järjellinen uskonpuolustus

7 kommenttia

Minusta on aivan hirmuisen hämmästyttävää, että on niin paljon ihmisiä, jotka eivät usko evankeliumia. Olen pohtinut, mikä lienee päällimmäisenä syynä moiseen torjuntaan.

Itse en nimittäin keksi yhtä ainoatakaan puolta tuossa hyvässä sanomassa (evankeliumissa), joka ei olisi riemullisesti vastaanottamisen arvoinen.

Kysehän ei ole tiedosta tai tietämisestä. Tarkoitan, että on aivan järjetöntä perustella epäuskoa tyyliin ”en usko ennenkuin näen”. Eli uskot sitten kun tiedät. Täysin absurdi ajatus – eihän se tietenkään niin mene.

Luulen, että osaksi epäuskon taustalla on parin vuosituhannen ajan harrastettu kelvoton kristinuskon puolustus. Kristityt itse eivät ole osanneet esittää asiaansa älylliseltä pohjalta riittävän selkeästi.

Esitän kaksi väkivahvaa argumenttia uskomisen puolesta:

  1. Apologian eli järjellisen uskonpuolustuksen uskonnonfilosofinen puoli on kristallinkirkas: on satavarmasti mahdollista, että Luoja on olemassa. Sitä asiaa rehellinen järki ei voi olla ottamatta huomioon. Ja tämähän pätee toki kaikkiin uskontoihin. Kyseessä on modaalinen jumalaperustelu. Ei todista mitään, mutta antaa uskomiselle älyllisen oikeutuksen.
  2. Toiseksi uskomisen puolustukseksi nousee kristinuskon sisällöllinen puoli. Etiikan ja toivon aspektit. Armon ja rakkauden aspektit. Ne ovat mielestäni täysin lyömättömiä ihmiselämän periaatteita. Siitäkin huolimatta, että kristikunta on jokseenkin heikosti kyennyt niitä seuraamaan ja toteuttamaan.

Näillä kahdella vahvasti ymmärrykseen vetoavalla perustalla kristinusko on mielestäni suvereenin ylivertainen kaikkiin muihin aatteisiin ja uskontoihin ja maailmankatsomuksiin nähden.

Armon saa uskomalla. Lahjaksi.

Kirjoittaja: jameshirvisaari

Teologian maisteri (Helsingin yliopisto, dogmatiikka), Kansanedustaja 2011-15, Eduskuntaryhmän puheenjohtaja 2013-15, Talousvaliokunta 2011-12, Lakivaliokunta 2011-15, VR hallintoneuvosto 2012-14, Kunnanvaltuutettu (Asikkala) 2009-15, Kunnanvaltuuston 1. vpj 2013-14, Päijät-Hämeen poliisilaitoksen neuvottelukunta 2013-15, Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittisen ohjelman ohjausryhmä 2009-15, Kanavajazz ry puheenjohtaja & taiteellinen johtaja.

7 thoughts on “646. Järjellinen uskonpuolustus

  1. Ei kristinuskossa ole niinkään merkityksellistä se, onko se totta vai ei, vaan minkälaisen sisällön ja virityksen se antaa elämälle. Henki, ilmapiiri, laatu, etiikka, toivo ynnä muut positiiviset seikat tuottavat ihmisille kallista lisäarvoa. Kallista ilmaiseksi.

    Kristinusko on toivon eikä tiedon uskonto.

    Merkittävin uskon synnyttäjä ei kuitenkaan ole inhimillinen järki vaan evankeliumin vetovoimaisuus, vaikka kaikki ihmiset eivät tietenkään niin koe vaan torjuvat ilosanoman. He eivät sitä usko eivätkä halua siihen turvautua.

  2. Enkä minä tajua miksi kukaan uskoo mihinkään uskontoon.

  3. Argumentti 1: ei se, että jokin on mahdollista, tee siitä vielä mitenkään todennäköistä
    Argumentti 2: ei kristinuskon etiikassa vikaa ole, mutta ei se riitä perusteeksi uskomiselle. Non sequitur, sanovat.

    • Kiitän asiallisista kommenteista.

      1) En ole kirjoittanut mitään todennäköisyyksistä. Tähdennän sitä, että modaalisuus luo pohjan uskomisen älylliselle oikeutukselle.
      2) Kristinuskon korkeatasoinen etiikka ei riitä perusteeksi, mutta se tukee hyvällä tavalla kristinopin syvempiä metafyysisiä rakenteita.

      Kristinusko on vetovoimainen, vaikka sen voidaan ajatella olevan mystiikaltaan täysin käsittämätön.

      Minkäänlaista ehdottoman pitävää jumalatodistusta en ole pyrkinyt esittämään; olen esittänyt vastaansanomattoman modaalisen perustelun. Se merkitsee esimerkiksi sitä, että uskomista ei tule pitää tyhmyytenä. Minulle usko edustaakin suurinta viisautta.

  4. Oma kokemukseni on että Jumala on ristin sanoman hullutukseen sisällyttänyt pelastavan voiman, älyn ja viisauden kautta ei sitä voimaa ole.

    • Kiitos kommentista, itse olen samaa mieltä – PELKÄN älyn kautta ei evankeliumin totuutta löydy. Ajattelen silti niin, että kristitylle on erittäin hyödyllistä löytää uskolleen myös vahvasti ymmärrykseen perustuvia perusteluja. Ja tätä ymmärrystä on mielekästä pitää esillä myös silloin, kun evankeliumin sanomaa ihmisille tarjotaan. Apologia on aina ollut yksi evankeliumin julistamisen päälinjoista, Paavalista alkaen. Ei olisi mitää järkeä tarjota kenellekään heti kättelyssä ”älyvapaata” tai ”pähkähullua” aatetta tai uskontoa, vaikka ristin salaisuus onkin jonkinlainen ”hullutus”. Yksi tärkeä osa ymmärrykseen vetoamista on se, että koko luomakunta todistaa pelkällä olemassaololollaan Luojan puolesta. Älylliset ja järjelliset perustelut tukevat ymmärrykseen ja pelkkään vetovoimaan perustuvaa uskomista. Kaiken pohjalla on tietenkin se, että Jumalan hyvyys vetää ihmisiä mielenmuutokseen. Ja ristin sanomassahan on se muuttava ja pelastava voima. Usko on mysteeri: ihminen ei sitä valitse, eikä Jumala sitä määrää.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.