James Hirvisaari


2 kommenttia

476. Avoin kirje väärälle tuomarille

Arvoisa Pertti Nieminen, tuomitsitte minut muutamia vuosia sitten silloisessa Kouvolan hovioikeudessa sakkoihin ”kiihottamisesta kansanryhmää vastaan”, ja mieltäni riipii, että ratkaisunne johtopäätöksissä väitetään, että olisin väittänyt kaikkia muslimeita rikollisiksi.

Tekstini ei todellakaan leimannut koko kansanryhmää: sellaista en ole koskaan missään muuallakaan väittänyt. Tuomionne perustuu syyttäjän esittämiin valheellisiin väittämiin, ja niille valheille olen pyrkinyt saamaan oikaisua siinä onnistumatta (KKO ja EIT). Myös muslimilankomieheni on ollut erittäin vihainen väärästä tuomiosta.

Pertti Nieminen, hovioikeuden presidentti

Viime vuonna aihetta käsiteltiin Valtakunnansyyttäjänvirastossa uudelleen: Poliisin juttusilla

Asiasta tuli syyttämättäjättämispäätös. Väärän tuomion tähden olin aiemmin vaatinut kansalaiskeskustelun tasolla asiassa rehabilitaatiota: Kikkarapäälle kuonoon

Toimintanne suomalaisten suun tukkimiseksi – poliittisen VKSV:n marionetteina (tarkoitan tässä koko tuomarikuntaa) – on luhistuttanut monien kansalaisten luottamuksen oikeulaitokseen. Kansanedustajana olin taannoin VKSV:n vieraana, ja silloinen apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske antoi ymmärtää, että nollatoleranssi muslimien kritisoimisen suhteen johtuu lähinnä terrorismin pelosta. Olen silti täysin varma, että tiukan linjan taustalla ovat poliittiset motiivit nationalismin voimistumista vastaan.

Minä en ole koskaan puhunut pelkästään omasta puolestani, vaan olen puolustanut ja edelleenkin puolustan suomalaisten sananvapautta. Vakavia tuomioita on langetettu aivan järjettömän pienistä asioista, lyhyistä sutkautuksista, ja tilanne on pahenemaan päin.

Olen hyvin huolestunut kansakuntamme tilasta: ”Vielä minä näin auringon alla oikeuspaikan, ja siinä oli vääryys, ja vanhurskauden paikan, ja siinä oli vääryys.” (Snl 3:16)

Minä vihaan vääryyttä ja valhetta. Hävetkää te kaikki oikeuden vääristelijät.

Vanhurskain terveisin
James Hirvisaari

Pertti Nieminen, olette ollut antamassa suuntaa oikeuskäytännölle. Eikö yhtään hävetä?

Mainokset


1 kommentti

474. Allah on kuollut!

Loistava tempaus! Aivan briljantti neronleimaus! ✝️

Onneksi olkoon, Vantaankosken srk!

Aikoinaan Nietzsche julisti, että Jumala on kuollut.

Kristinusko kesti kritiikin, kuten se aina kestää.

* Gott ist tot – Nietzsche *
* Nietzsche ist tot – Gott *

Mutta entäpä mitä voisi tällaisesta lööpistä seurata: ”Masentava uutinen muslimeille: Allah on kuollut!”

Itse asiassa juurikin sellaista kritiikkiä islamilainen maailma kipeästi tarvitsisi. Islamin sisäinen reformaatio ei riitä, vaan tarvitaan VALISTUKSEN raskaan sarjan otteluun haastava nyrkkeilyhanska päin kaikkeinpyhintä. Kaikkien rehellisten muslimeiden on nimittäin välttämättä tunnustettava:

* On mahdollista, että Allahia ei ole olemassa *

* ممكن: لا الله. *

Jos joku muslimi ei tuota modaalista ja rationaalisesti itsestäänselvää asiaa tunnusta, kyseessä ei ole rehellinen eikä varsinkaan älykäs muslimi vaan säälittävä filunki tai ilmiselvä idiootti.

Toivotan näin kiirastorstaina kaikille – ja nyt aivan erityisesti muslimeille – Hyvää Pääsiäistä! VALISTUKAA!

Ortodoksien pääsiäistropari:

Kristus nousi kuolleista – kuolemalla kuoleman voitti – ja haudoissa oleville elämän antoi!

Χριστὸς ἀνέστη ἐκ νεκρῶν –  θανάτῳ θάνατον πατήσας – καὶ τοῖς ἐν τοῖς μνήμασι ζωὴν χαρισάμενος!


Jätä kommentti

473. Unelma vai helvetti?

Toisen monikulttuuriunelma on toiselle etnohelvetti. Siis äärimmäisen paska yhteiskunta.

Toisen unelma tuottaa siis monille aivan sietämättömän pahaa oloa.

Sen sijaan MONOkulttuuri tuskin pilaa kenenkään elämää.

Tämä olisi syytä ottaa keskusteluissa ihan kiihkottomasti huomioon.

Aivan äärimmäisetkin mielipiteet mahtuvat samaan keskusteluun, kunhan ilmapiiri on hyvä.

Ongelma on tämän päivän Suomessa  valitettavasti se, että tietyllä tavoin ajattelevien äänet pyritään tukahduttamaan – eikä keskustelua edes haluta. Ongelma on vakava ja johtaa yhä huonompaan ilmapiiriin.

Valtamedia vaikenee. Kelvoton valtamedia onkin Suomen ylivoimaisesti pahin ongelma.

Ruotsin (ja pian myös Suomen) pilaaminen on vihervasemmistolaisten ja muiden kansanpetturien syytä.

Nationalistit eivät olisi koskaan antaneet maansa mennä pilalle. Nyt kaikki hukkuvat paskaan.

 

Etelä-Suomen Sanomat 24.12.2013


3 kommenttia

472. Kristinusko ei ole alkuperäistä suomalaisuutta

Raamatun ja kristinuskon perspektiivistä suomalaiset ovat ”pakanoita” kuten (juutalaisia lukuunottamatta) kaikki muutkin kansat, joten moni on oikeassa siinä väitteessään, että kristinusko ei mitenkään kuulu alkuperäiseen suomalaisuuteen.

Kristinusko rantautui Suomeen aikoinaan katolisessa (ja itään myös ortodoksisessa) muodossa, ja myöhemmin Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan määräyksestä Suomesta(kin) tuli kertalaakista luterilainen (Västeråsin valtiopäivät 1527).

Suomalainen mytologia sisältää silti uskonnollista sukulaisuutta esimerkiksi kristinuskon kanssa yliluonnollisen maailmankuvan suhteen. Kuinka kristinusko on sitten vaikuttanut ihmisiin ympäri maailmaa… Mielestäni vaikutus on positiivinen. Uusi testamentti on upea kirja, ja evankeliumissa on lähimmäisenrakkauden sanoma ja toivo ikuisesta elämästä. Kristinusko tarjoaa hienoja vastauksia olemassaolomme mysteeriin ja varsinkin monien kokemaan eksistentiaaliseen ahdistukseen.

Ilman kristinuskoa?

Olisi ehkä hyvä pohtia, minkälaisessa tilanteessa olisimme ilman minkäänlaista kristinuskon vaikutusta. Olisiko esimerkiksi lukutaito kehittynyt nykyiselle tasolle? Olisiko nykyisenlaista yhteiskuntaa ja sivistystä kehittynyt ilman kaikki kansankerrokset kattavaa lukutaitoa? Itse ajattelen, että juurikin kristinuskolla on ollut valtava vaikutus asioihin, emmekä edes tiedosta vaikutuksen laajuutta, koska pidämme kaikkea (liian) helposti itsestäänselvänä – esimerkiksi moraalikysymyksiä. Asiaa voi pohtia vaikkapa tarkastelemalla yhteiskuntia, joissa kristinuskolla ei ole mitään sijaa.

Reformaatio (1500-luvulla) vaikutti luultavasti myös valistuksen syntymiseen (noin 1700 luvulla), kun individualismi sai vähitellen sijaa ihmisten ajatusmaailmassa. Tämä kehitys on nähtävissä jo katolisen kirkon ajattelijoissa noin 1200-luvulta lähtien. Euroopassa yliopistolaitos syntyi nimenomaan kristinuskon piirissä (Pariisin yliopisto 1100-luvulla). Suomessa varsinkin kirkon piirissä harrastettiin kansanvalistustoimintaa ja opetettiin lukutaitoa, ja tehtävää jatkoivat kansakoulut, joita alettiin perustaa 1850-luvulla. Vasta 1800-luvun lopulla lukutaito oli lähes koko kansan kattavaa. Turun piispaa Mikael Agricolaa (1510-1557) sanotaan Suomen kirjakielen isäksi, joten myös kirjoitetun kielen synnyssä kristinuskolla on ollut merkittävä rooli.

 

Gustave Dorén Uuden testamentin kuvat julkaistaan nyt uudelleen vanhan suomen (Biblia) käännöksillä maustettuna. Teos on näyttävä raamattuaiheinen kirja, jonka sivuilta voi aistia vanhaa kirjasuomea sekä entisaikojen raamattuelämyksiä. (Julkaistaan 2018)


5 kommenttia

471. Me suomalaiset natsit

Sana natsi synnyttää ihmisille erilaisia mielleyhtymiä. Alun perin sana tulee Natsi-Saksan kansallissosialismia tarkoittavasta saksankielisestä sanasta ”nationalsozialismus”. Nykyään sanaa käytetään tarkoittamaan:

  1. Natsi-Saksan kansallissosialisteja, jotka olivat Hitler-kultissaan verrattavissa Stalinin palvojiin ja jossakin määrin Italian fasisteihin.
  2. Uusnatseja, jotka ovat poliittisesti kansallissosialisteja ja ovat verrattavissa vastapuolen kommunisteihin.
  3. Väkivaltaisia vandaaleja, jotka nahkatakeissaan ja maihinnoususaappaissaan riehuvat kaduilla ja ovat verrattavissa vastapuolen vasemmistoanarkisteihin.
  4. Arkikielessä äärimmäisen ankaria henkilöitä, esimerkiksi ”kielioppinatsi”.
  5. Kansallismielisiä ja kansallisvaltioiden merkitystä painottavia isänmaallisia ihmisiä, nationalisteja, joita vasemmiston aggressiivisessa retoriikassa leimataan täysin oikeudettomasti äärioikeistolaisiksi ja rasisteiksi.

Kun olen sanonut ”vihaavani natseja” (Enbuske & Linnanahde Crew 10.10.2013), olen tarkoittanut vandaaleita ja niitä, jotka II maailmansodan aikana uunittivat mm juutalaisia. Muita ”natseja” minulla ei ole syytä vihata. Itse en ole kansallissosialisti enkä uusnatsi enkä varsinkaan vandaali, mutta kielioppinatsi saatan olla, ja ilman muuta olen myös suomenmielinen nationalisti. Jos joku haluaa minua sen perusteella kutsua natsiksi, niin eipä tuosta voi pahasti loukkaantua, kunhan tiedetään mistä puhutaan eikä vääristellä asioita. Jos siis natseilla tarkoitamme nationalisteja, kansallismielisiä isänmaamme ja oman kansamme puolustajia, niin olkaamme sitten kaikki natseja ylpeästi ja pää pystyssä. Roomalaista tervehdystä emme kuitenkaan tarvitse; suokaamme se yksioikeudella kansallissosialisteille kuten punanyrkkisymboli vasemmistolaisille.

”Olkaamme kaikki natseja ylpeästi ja pää pystyssä”

Väkivallantekijöitä en siis sympatiseeraa, mutta tunnen suurta rakkautta ja yhteenkuuluvuutta Saksan kieleen ja kansaan. Olen todella ylpeä, että Saksa oli sodassa tukenamme kommunismia vastaan. Ikävää, että tilanne meni lopulta solmuun.

Nationalismi tarkoittaa pelkästään hyviä asioita: isänmaallisuutta, korkeahenkisyyttä ja puhtaita arvoja. Sen sijaan kaikki totalitaristiset ääriliikkeet ovat moraaliltaan kelvottomia, eikä sellaisten kannattajaksi ketään pitäisi kevyin perustein leimata. Valitettavasti valtamedia sekoittaa käsitteitä täysin tahallaan.

Suomalaisen isänmaallisen, suomenmielisen nationalistin ja kansallismielisen ”natsin” tunnusmerkkeinä ja symboleina voidaan pitää Suomen lippua (punalippujen sijaan) ja leijonatunnusta (hakaristin sijaan). Ne ovat samalla kaikkien isänmaataan rakastavien suomalaisten upeita tunnuksia.

 

Suomalaiset rakastavat Suomea.


3 kommenttia

470. Kandidaatintutkielmani

Tämän saatetekstin alla on linkki äskettäin valmistuneeseen kandidaatintutkielmaani, joka on opintojeni lopputyö. Ehkäpä jotakuta kiinnostaa tutustua tuohon jokseenkin syvälle teologiseen metafysiikkaan luotaavaan dokumenttiin.

Tutkielma nimenä on Teodikea ja antiteodikea – Kaikkivaltiaan hyvyyden puolustus ja puolustamattomuus. Kyseessä on systemaattisen teologian alaan kuuluva uskonnonfilosofinen tutkielma, jossa esitän oman spekulatiivisen teoriani pahuuden ja kärsimyksen ongelmaan. Ristiriitaisena on pidetty sitä, kuinka maailmassa voi olla kärsimystä ja pahuutta, jos Luoja on kaikkivaltias ja hyvä.

Tutkielma on suppea ja hyvin tiivis, koska olen alusta alkaen halunnut tarjota sen suuren yleisön luettavaksi. Olen myös pyrkinyt helppoon ymmärrettävyyteen. Sivistyssanoja olen joutunut käyttämään jonkin verran, mutta niitä ei viljellä itsetarkoituksellisesti.

Tutkielman sanoma on helppo sisäistää, ja olen varma, että sen sisältö tukee selkeästi myös kristillisen uskomisen perusteita, ja se on siinä mielessä vahvasti apologinen. Ennen kaikkea dilemmana pidetty teodikean ongelma on saanut siinä ratkaisunsa.

Palautetta otan vastaan mielihyvin. Professorini luonnehti tutkielmaani ”heviksi metafysiikaksi”, mistä olin hyvin ilahtunut. Myös arvosteluun (3/5 – hyvä) olen tyytyväinen.

 

Lukijalle saatteeksi

 

TUTKIELMAN MOTTO:

”Kaikella on aikansa ja paikkansa.”

TÄRKEIMMÄT YDINAJATUKSET:

  1. Luojan olemassaolo on mahdollinen.
  2. Maailma on sellainen kuin sen pitääkin olla.

EKSPLISIITTINEN VIESTI:

Maailmassa on kärsimystä ja pahuutta, mutta Luoja voi silti olla kaikkivaltias ja hyvä. Teodikean ongelman ratkaisu.

IMPLISIITTINEN VIESTI:

Elämänasenteisiin on perusteltua sisällyttää absoluuttinen luottamus, armo ja anteeksianto.

HUOMIOITAVAA:

Tutkielma ei erityisesti käsittele kristinuskoa, mutta se sopii erinomaisesti myös kristillisen apologian tueksi.

POHDITTAVAKSI:

Tarjoaako rukous mahdollisuuden säätää elämän parametreja?


James Hirvisaari:
Teodikea ja antiteodikea – Kaikkivaltiaan hyvyyden puolustus ja puolustamattomuus (pdf-tiedosto)

 

Helmikuu 2018