485. Arkijärki pettää

Ympyrä

Nopea talonpoikaisjärki ei aina auta vaan johtaa helposti harrastamatonta harhaan muun muassa matematiikassa, fysiikassa ja geometriassa. Esimerkiksi ympyrän pinta-ala on aina neliötä suurempi, vaikka ”kehä” olisi molemmissa saman pituinen.

Voimme esimerkkinä laskea ja todistaa asian. Jos sekä ympyrän että neliön kehä on sama, vaikkapa 12 metriä, neliön sivu on siinä tapauksessa 3 metriä, eli sen pinta-ala on 3*3=9 neliömetriä. MUTTA ympyrän pinta-alan laskemiseen tarvitaan piitä (~3,14) ja kaavoja:

Ympyrän kehän pituus 12 = 2*pii*säde ja pinta-ala = pii*säde*säde
=> säde on kehä (12) jaettuna 2*pii = ~1,9 metriä
=> pinta-ala on pii*säde*säde = ~11.4 neliömetriä

Ympyrän pinta-ala voidaan laskea myös ilman piitä, jos tiedetään kehän ja halkaisijan pituus: ympyrän pinta-ala = kehä x halkaisija jaettuna neljällä (A=12*2*säde / 4 = ~11,4) tai supistettuna kehä x säde jaettuna kahdella (A=12*säde / 2 = ~11,4).

Nopeus

On toinenkin ”outo” juttu: Jos ajetaan autolla 20 km matka nopeudella 60km/h, aikaa kuluu 20 minuuttia, ja jos ajetaan sama matka kaksinkertaisella vauhdilla (120km/h), aikaa kuluu tietenkin 10 minuuttia. Mutta millä vauhdilla aikaa kuluu 15 minuuttia?

Arkijärkihän sanoisi että ”tietenkin” nopeuksien puolivälissä eli 90km/h.

Oikea vastaus on kuitenkin 80 km/h. Asia selviää laskemalla: nopeus on matka jaettuna ajalla.

vauhti = 20km jaettuna 1h/3 (20min)
=> v=60km/h

vauhti = 20km jaettuna 1h/6 (10min)
=> v=120km/h

vauhti = 20km jaettuna 1h/4 (15min)
=> v=80km/h

JOS ajat 20km matkan nopeudella 90 km/h, aikaa kuluu:
aika = matka jaettuna vauhdilla eli 20km jaettuna 90km/h = ~0,22h eli ~13,33 minuuttia.

Arkijärki pettää

Nämä ovat siis esimerkkejä, joissa arkijärki helposti pettää.

Arkijärki voi pettää siinäkin, jos ajatellaan, että Luojaan uskominen on järjetöntä hölynpölyä.

Oma kandidaatintutkielmani (James Hirvisaari 2018) osoittaa vastaansanomattomasti, että Luojaan uskominen ei ole epärationaalista ja typerää vaan juurikin älyllisesti täysin oikeutettua. Tutkielma käsittelee pahuuden ja kärsimyksen ongelmaa, mutta se sisältää myös väkivahvaa metafysiikkaa. Se ei ole vaikeatajuinen, joten lue toki jos haluat ymmärtää enemmän: KANDITUTKIELMA.

Jos olet älykäs ja rehellinen, lukemisesi jälkeen et enää voi sanoa, että Luojaan uskominen olisi mitenkään järjenvastaista.

Minä en tiedä.
Minä uskon, koska en tiedä.
Minä uskon, koska se on järkevää.

6 vastausta artikkeliin “485. Arkijärki pettää”

jameshirvisaari

23 huhtikuun, 2018

Aihetta hieman liipaten, polttoaineen kulutus on helpointa laskea ajatellen litramäärä kahdella desimaalilla laajennettuna (=satakertaisena). Jos siis tankkasit 47 litraa ja olet ajanut sillä määrällä 557 kilometriä, auton kulutus on 4700 jaettuna 557:llä = noin 8,4 litraa/100km. Pätee tietenkin vain kun tankataan täysiä tankillisia, mutta pidemmältä ajalta keskikulutus on yhtä helppo laskea, ja virhemarginaalikin pienenee: Jos olet ajanut vuoden aikana 13570 km ja polttoainetta on kulunut 778 litraa, kulutus on 77800 jaettuna 13570:llä = noin 5,7 litraa/100km. Pitää vain muistaa kirjata ylös kaikki polttiaineen tankkauskerrat ja alkukilometrimäärä. No tämä oli tämmöinen helppo muistisääntö. 🙂

Vastaus
Pontus Söderblom

23 huhtikuun, 2018

Hienosti pohdiskeltua ja esitettyä tutkielmaa James. Poikasena, kuten hieman varttuneempanakin uskoin Jumalaan, kuten oli opetettu. Uskoni kuitenkin sammui jossain vaiheessa elämää ja lisäpökköä on tullut kun olen miettinyt asioita.On jumalia, montaa sorttia ja jokainen uskoo omaansa( En siitä soimaa ) Kysymykseni onkin, miksi uskon nimissä on tehty niin paljon pahaa ja nykyäänkin tehdään? Eikö jumala estäisi tapahtumia ja kun ei estä, onko mitään Jumalaa olemassa?

Vastaus
1. jameshirvisaari
  
  23 huhtikuun, 2018
  
  Juurikin pahuuden ja kärsimyksen ongelma on tutkielmani pääaiheena. Selitys löytyy uskonnonfilosofiselta pohjalta ja metafysiikasta. Selkeämmin en osaa asioita ilmaista kuin olen tutkielmassani esittänyt.
  
  Vastaus
jameshirvisaari

23 huhtikuun, 2018

Huomautan, että en ole väittänyt ateismin olevan järjenvastaista, enkä ole suostutellut ketään uskomaankaan. Usko ei synny suostuttelulla. Mutta teismi ja siis Luojaan uskominen on yhtä lailla sekin täysin rationaalisella ja siis nimenomaan älyllisesti oikeutetulla pohjalla. Joka muuta väittää, on tampio. Vielä varmuuden vuoksi: minä en moiti ateisteja heidän uskonsa puutteesta. Minä puolustan uskomisen rationaalisuutta ja sen oikeutusta.

Vastaus
Kolmen Markan Mies

23 huhtikuun, 2018

Kannattaako aja satasta vaiko kahdeksaa kymppiä (vain bensan kulutus huomioon ottaen)?

Jos auto kuluttaa 6 litraa sataselle vauhdilla 80 km/h ja 7 litraa vauhdilla 100 km/h, sadan kilometrin ajamiseen satasta kuluu aikaa 1,00 tuntia ja bensaa 7 litraa. Sadan kilometrin ajamiseen kahdeksaa kymppiä kuluu aikaa 1,25 tuntia ja bensaa 6 litraa.

— Erotus on 1 litra bensaa ja 0,25 tuntia aikaa. Se tekee 4 litraa bensaa tunnissa (1 litra / 0,25 tuntia). Eli säästääkseen tunnin matka-aikaa on siitä maksettava neljä litraa bensaa.

==> Jos siis tuntihintasi on enemmän kuin neljä litraa bensaa, kannattaa ajaa satasta; jos alle, niin kannattaa ajaa kahdeksaa kymppiä.

Vastaus
Kolmen Markan Mies

24 huhtikuun, 2018

Monet aivan arkipäiväiset ja ilmeiset asiat ovat ihmiselle käsittämättömiä. Niin kuin ovat muillekin apinalajeille. Eikä kyse ole vain eroista älykkyydestä vaan ennen kaikkea niistä ennakkoluuloista ja olettamuksista, joihin olemme kasvaneet jo vauvasta alkaen. — Elämme näiden olettamusten ”sisäpuolella”.

Jos yhteiskunnalla, en siis tarkoita valtiota vaan yhteisöä, ei ole jumalaa, rahvaalla, siis alistetulla kansanosalla, on vain eliitin oma sana siitä, että se puhuu totta, että sen aikeet ovat hyviä, että …

Kun rahvas tietää, että sillä ja eliitillä on yhteinen (ja sama) usko jumalaan, luottamus on molemminpuolinen. Jos yhteinen jumala hylätään, on jäljellä vain sana vastaan sana; ase vastaan ase.

Mielestäni asia on hyvin ilmaistu tämän sivun videolla:

www (piste) prageru (piste) com/videos/if-there-no-god-murder-isnt-wrong

Vastaus