681. Onko aika illuusio?

Onko aika illuusio? Ajatellaan tilanne, että avaruuden planetaarinen kellokoneisto pysähtyy paikoilleen ja maan pyöriminen loppuu. Syntyy mielikuva, että aikaa ei ole – on vain liikettä. Kellokin osoittaa vain viisarin liikettä tai atomivärähtelyiden määrää. Lieneekö niin, että aika on olemassa kuten matematiikka on olemassa? Suhteessa liikkeeseen sitä voi mitata kuten numeroilla laskea, ja kumpikin ovat kuvitteellisia.

Suhteellisuusteoria ja kvanttifysiikka tosin asettavat tällaisen inhimillisen pähkäilyn ja aikakritiikin lujille. Puhumattakaan jumalallisista aikakäsitteistä.

Kauan sitten unessani minulle ilmoitettiin ihan suoraan selittäen, että planetaarinen kellojärjestelmä mittaa armon aikaa. Mutta se oli uni.

680. James kansanedustajana

Valistuneimmat tarkkailijat ovat jo alusta lähtien älynneet, mistä värikkäässä toiminnassani eduskunnassa (2011-2015 ) oli pohjimmiltaan kyse. Perussuomalaisille kaikesta tapahtuneesta on ollut vain hyötyä, mikä on edelleenkin selvästi nähtävissä – kuten Timo Soinin ja kumppanien ajautuminen sivuun poliittisesta toiminnasta. Nyt PS on hallituksessa pelastamassa Suomea ja Jussi Halla-aho valtakunnan kakkospaikalla!

Koska en ole koskaan ollut oikea poliitikko, tarkoitukseni alusta lähtienkään ei ollut tehdä poliittista uraa vaan haalia puolueelle ääniä, olla miesvahvuudessa ja lopulta tehdä itseni tarpeettomaksi. Niinpä minun jälkeeni puolueeseen ja eduskuntaan onkin tullut minua paljon parempia toimijoita, jotka ovat rohkeita sanomaan asioita suoraan ja myös puolustamaan kansalaisten sananvapautta ja tekemään politiikkaa oman maamme ja kansamme hyväksi.

Alun perin toki kannatin Timo Soinia, ja luulin hänen olevan valtiomiestasoa, mutta hänen epäluuloisuutensa suisti hänet raiteiltaan. Joku tai jokin hänen mielensä myrkytti.

Oma retoriikkani on ollut täysin harkittua, vaikka se ei ole kaikille ihan helposti auennutkaan ilman auttamista. Jotkut ovat ymmärtäneet tarkoitusperäni oikein hyvin; toiset eivät lainkaan.

Epäkorrekteilla ilmaisuilla olen vastustanut ällöttävää poliittista korrektiutta. Sananvapautta olen puolustanut leventämällä verbaalisia seiniä ja harrastamalla ”siedätyshoitoa”. Terävimmät sanaiset viiltoni olen tehnyt niitä vastaan, jotka ovat oikeudettomasti demonisoineet maahanmuuttopolitiikan tiukennusten vaatijoita heitä törkeästi nimitellen; he ovat saaneet samalla mitalla ja vieläpä moninkertaisesti takaisin.

Eduskunnan jälkeen keskityin siihen, mikä itselleni on nuoruudesta saakka ollut tärkeintä eli metafysiikkaan. Niinpä suoritin opintoni loppuun Helsingin yliopistossa ja valmistuin teologian maisteriksi vuonna 2020.

Nyt eläkepäivilläni nautin vapaaherrana olemisesta, opiskelen aktiivisesti nykykreikkaa ja pidän tarjolla ilosanomaa Jumalan armosta Jeesuksessa Kristuksessa: Bittikirkko.

Tähän loppuun vielä erikoisversiona vuonna 2015 pitämäni viimeinen eduskuntapuheeni, joka on oikeastaan poliittinen testamenttini ja jota on internetin eri alustoilla ja formaateissa katsottu yli kaksi miljoonaa (2.000.000!) kertaa: ”Teidän syytänne!”

679. Kysyin tekoälyltä

Mitä jos Jumalaa ei olekaan olemassa?

ChatGPT:

Kysymys siitä, onko Jumalaa olemassa vai ei, on yksi ihmiskunnan vanhimmista ja syvällisimmistä pohdinnoista. Sen tutkiskelu johtaa usein myös muihin kysymyksiin elämän merkityksestä, moraalista ja olemassaolon luonteesta.

Jos Jumalaa ei ole olemassa, siitä voi seurata useita ajatuksia ja teorioita:

1. Eksistentiaalinen merkitys: Ilman jumalallista olemusta tai suunnitelmaa ihmisten täytyy luoda tai löytää oma merkityksensä elämälle. Tämä voi vapauttaa yksilöitä muovaamaan omia arvojaan ja päämääriään, mutta voi myös johtaa eksistentiaaliseen ahdistukseen tai tunteeseen, että elämä on absurdi tai merkityksetön.
2. Moraali ja etiikka: Jos absoluuttista, jumalallista moraalista standardia ei ole, moraali voi nähdä olevan ihmisen luomaa ja kulttuurisidonnaista. Tämä voi rohkaista yhteiskunnallista keskustelua siitä, mitä pidetään oikeana ja vääränä, ja voi johtaa pluralistisempaan yhteiskuntaan, jossa erilaisia näkemyksiä kunnioitetaan.
3. Uskonto ja yhteiskunta: Jumalan olemassaolon kiistäminen voi myös vaikuttaa uskonnon rooliin yhteiskunnassa. Ilman jumalallista perustetta uskonnolliset instituutiot ja käytännöt saattavat menettää arvovaltaansa, mutta ne voivat myös sopeutua painottaen enemmän henkilökohtaista henkisyyttä ja yhteisöllisiä arvoja.
4. Henkilökohtainen henkinen kokemus: Ihmiset saattavat edelleen etsiä henkisiä tai transsendentaalisia kokemuksia ja merkityksiä, joko uskontojen puitteissa tai niiden ulkopuolella. Henkinen tutkimusmatkailu ja sisäinen kasvu voivat olla yhtä merkityksellisiä ilman uskoa jumalalliseen olemukseen.
5. Tieteellinen ja filosofinen tutkimus: Ilman jumalallista selitysmallia luonnontieteet ja filosofia voivat tarjota muita keinoja ymmärtää maailmankaikkeutta ja ihmisen paikkaa siinä. Tutkimus voi keskittyä enemmän ihmisen kokemuksen ja olemassaolon luonnollisiin selityksiin.

Näin ollen, jos Jumalaa ei ole olemassa, se voi avata oven monenlaisille pohdinnoille ja keskusteluille siitä, kuinka ymmärrämme itsemme ja maailman ilman jumalallista viitekehystä. Se voi haastaa meitä löytämään uusia tapoja luoda merkitystä ja yhteisöllisyyttä.

Mitä jos Jumala onkin olemassa?

ChatGPT:

Jos Jumala todella on olemassa, se voi tarjota monia vastauksia ja perspektiivejä, jotka vaikuttavat sekä yksilöiden että yhteiskuntien näkemyksiin ja käytäntöihin. Jumalan olemassaolo voi vaikuttaa monella tavalla:

1. Elämän merkitys ja tarkoitus: Jos Jumala on olemassa, monille ihmisille se antaa elämälle syvemmän tarkoituksen ja suunnan. Jumalan olemassaolo voi tarjota lohtua ajatukselle, että elämä ja universumi ovat osa suurempaa suunnitelmaa, jota ei ehkä täysin ymmärretä, mutta joka on lopulta hyvä ja oikeudenmukainen.
2. Moraali ja etiikka: Jumalan olemassaolo voi myös vahvistaa käsitystä objektiivisesta moraalista, jonka mukaan oikeat ja väärät teot määrittyvät jumalallisten lakien tai periaatteiden kautta. Tämä voi antaa vakaan perustan oikeudenmukaisuuden ja hyvän käytöksen edistämiseen yhteiskunnassa.
3. Uskonnon rooli yhteiskunnassa: Jumalan olemassaolo antaa uskonnollisille instituutioille ja uskomuksille vahvemman perustan. Tämä voi johtaa uskonnollisten ryhmien ja yhteisöjen suurempaan vaikutusvaltaan yhteiskunnassa, sekä myös syvempään henkilökohtaiseen sitoutumiseen uskonnollisiin käytäntöihin ja opetuksiin.
4. Henkilökohtainen henkinen kokemus: Usko Jumalan olemassaoloon voi tarjota yksilöille henkistä tukea ja voimaa, erityisesti elämän haastavina aikoina. Rukous, meditaatio ja muut henkiset harjoitukset voivat tarjota merkittävän kehyksen ymmärtää kärsimystä, iloa ja elämän moninaisia kokemuksia.
5. Kosmologiset ja metafyysiset kysymykset: Jumalan olemassaolo voi antaa vastauksia suuriin kysymyksiin, kuten miksi universumi on olemassa tai mikä on elämän lopullinen päämäärä. Tällaiset vastaukset voivat vaikuttaa siihen, kuinka tiede ja filosofia lähestyvät näitä kysymyksiä.
6. Jälkielämän mahdollisuus: Usko Jumalaan liittyy usein uskomuksiin jälkielämästä tai henkisestä olemassaolosta kuoleman jälkeen. Tämä voi vaikuttaa syvästi ihmisten käyttäytymiseen ja valintoihin elämässä, sillä näkemys siitä, että nykyiset teot vaikuttavat tulevaan olotilaan kuoleman jälkeen, voi olla voimakas motivaattori.

Näin ollen, jos Jumala on olemassa, se voi tarjota ihmisille ja yhteiskunnille voimakkaan lähteen merkitykselle, moraaliselle ohjaukselle ja henkiselle lohdutukselle. Jumalan olemassaolon hyväksyminen voi muokata yksilön elämää syvästi ja muuttaa tapaamme nähdä maailman ja toisemme.

678. Mitä on uskonvanhurskaus

Oletetaan kristitty, kastettu Jeesukseen uskova ihminen.
Hän ei tee yhtään mitään, hän vain ”olla möllöttää”.
Hän on taivaaseen matkalla niinä hyvinensä.
Sitä on uskonvanhurskaus.

Evankeliumi vaikuttaa hänen mielensä maailmoissa halua hyvään,
joten hän tuskin jää täysin hedelmättömäksi, vaikka voima olisikin vähissä.

Vain vakava toiminta rakkauden periaatteita vastaan voi hänet eksyttää pois uskosta. Sellaista voi olla tahallinen pahuus ja vääryys ja lähimmäisen vahingoittaminen.

Pelastava usko pysyy parhaiten puhtaassa omassatunnossa.
Vasta jos usko menetetään, pelastus menetetään.
Sitä on uskonvanhurskaus.

“Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta, vaan kehottakaa toisianne joka päivä, niin kauan kuin sanotaan: “tänä päivänä”, ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi; sillä me olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme luottamuksessa, joka meillä alussa oli, vahvoina loppuun asti.” (Heb 3:12-14)

”Usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.” (Heb 11:1)

677. Kristityn määritelmä

Kristityt = ”Kaikki Jeesukseen uskovat ja hänen kauttaan Jumalaan turvaavat ihmiset”

“Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” (Joh 3:16)

“Sillä ‘jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu’.” (Room 10:13)

Määritelmässä pääasiana ei ole nimitys, jota Jeesukseen uskovista käytetään. Termillä “kristitty” tarkoitetaan tässä niitä, jotka kristinuskon mukaan ovat osallisia sielujen pelastumisesta ikuiseen elämään Jumalan valtakunnassa. Lisäksi uskomisessa on kyse myös luottamisesta ja turvautumisesta, ei pelkästä totena pitämisestä.

Voidaan puhua eri sanoituksilla esimerkiksi Jeesuksen seuraamisesta (minäkin seuraan) ja opetuslapseudesta (minäkin olen), ristin kantamisesta (minäkin kannan ja aika julkisestikin vieläpä), halusta toteuttaa elämässä Jumalan tahtoa ja tehdä hyviä tekoja eikä pahoja (minäkin haluan) jne.

Otan itseni esimerkiksi: Minä uskon Jeesukseen ja hänen kauttaan turvaan Jumalaan.

Ymmärrän evankeliumin niin, että tuohon se pelastuksen keskeisin ydin kiteytyy kaikessa yksinkertaisuudessaan. Uhri on annettu ja sovintoveri on vuotanut, jotta minullakin olisi toivo, uskon kautta. Olisi aika outoa, jos Kristuksen veri ei riittäisi lunastushinnaksi kaikkien häneen uskovien kohdalla. Ja ainakin minusta olisi suorastaan julkeaa asettaa kyseenalaiseksi jonkun uskovan osallisuus tuohon vereen – vaikkapa jonkin opillisen yksityiskohdan takia.

Ongelmia syntyisi siitäkin, jos edellytettäisiin jäsenyyttä jonkin tietyn kirkon kirjoissa. Minusta pelastuksen täytyy olla Jumalan työtä yksilöihmisten sydämissä, vaikka rakenteetkin ovat toki tärkeitä. Ja kirkkojen tulee siunata toisiaan. 

“Me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan.” (Heb 10:10)

”Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta. Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä.” (Room 3:22-25)

“Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme.” (Room 5:1-2)

Sovitus on voimassa, koska se perustuu Jumalan armoon Kristuksessa eikä ihmisen kykyyn elää onnistunutta hengellistä elämää. Sovitus on voimassa, koska uhri on annettu. Sovitus on voimassa, koska Jumala on päättänyt armahtaa. Sovitus on voimassa, koska Jeesus…

“… voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan Jumalan tykö tulevat.” (Heb 7:25)

676. Nepsis

En laisinkaan viihdy uskonnollisissa hihhulipiireissä. Valitettavasti sellaiset ovat ulottaneet limaiset lonkeronsa aika laajalle kristikuntaan. Mutta kristinuskossa on upea sisältö ja laadukas etiikka, ja sen antama toivo kantaa kuolemankin yli. Yksinkertainen usko Jumalaan ja Jeesukseen riittää.

Kaikenlainen hourupäisyys on häpeäksi evankeliumille ja ajaa selväjärkisiä ihmisiä etäälle. Ehkäpä toisaalta niin on hyväkin eli että sekopäinen hurmoksellisuus on luotaantyöntävää, mutta valitettavasti sellainen onnistuu tekemään vahinkoa ja huonoa mainetta itse kristinuskolle. Ihmiset arvelevat uskovaisten olevan hulluja ja siis kristinuskon tekevän ihmiset hulluiksi, idiooteiksi, imbesilleiksi.

“Pyhimmän tunteminen on ymmärrystä.” (Snl 9:10)

Pietari kehottaa hengelliseen raittiuteen. Kreikkalaisen termin pohjalta hengelliselle raittiudelle onkin olemassa myös oma teologinen käsitteensä nimellä nepsis.

νήψατε – “Olkaa raittiit.” (1.Piet 5:8)

Erään määritelmän mukaan nepsis on tätä: “tyyni ja tasapainoinen mieli, järjestys ja itsekuri”. Ei siis mitään villihenkisyyttä tai kiihkomielisyyttä. Toisaalta hurmahenkien torjuminen voi johtaa toiseen äärilaitaan: kaavoihin kangistuneeseen hengettömyyteen, jossa ei ole jälkeäkään mistään todellisesta elämästä. Kaikkea tätä on kirkkohistoria täynnä: sekä hurmoksellista villihenkisyyttä että rutikuivaa hengettömyyttä.

Tänä päivänä kiitän Jumalaa että olen kristillisessä kontekstissa saanut armon törmätä sekopäiseen hihhulointiin. Sain armon paeta semmmoista niin pitkälle kuin pippuri kasvaa ja sitten sukeltaa syvälle kristinuskon opillisiin ytimiin ja aitoon ja tervehenkiseen Jumalan tuntemiseen.

675. Kelvottomuuden tunne

Ansaitsematon Rakkaus Minun Osakseni.

Olen kirjoittanut paljon kristittyjen riittämättömyyden tunteesta ja siitä, että siihen vaivaan auttaa kirkas uskonvanhurskausoppi: ihminen on 100% vanhurskas uskon kautta, uskova kelpaa Jumalalle tasan sellaisena kuin on Kristuksen tähden – sen sisäistäminen, että pelastus on lahja, ja armo on absoluuttinen.

Mutta oma kelvottomuuden tunne johtuu usein siitä, että unohdetaan tämä kehotus: “Pitäkää itsenne kuolleina.” Ajattelen niin, että siinä on kristityn mielenrauhan salaisuus syvimmillään. Kristitty kipuilee oman syntisyytensä kanssa, mutta kuolleestahan synti ei saa mitään otetta.

“Pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa.” (Room 6:11)

“Te olette kuolleet, ja teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa.” (Kol 3:3)

“Elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.” (Room 8:1-2)

“Jos olemme kuolleet yhdessä hänen kanssaan, saamme myös hänen kanssaan elää;”
(2.Tim 2:11)

“Yksi on kuollut kaikkien edestä, siis myös kaikki ovat kuolleet.” (2.Kor 5:14)

Joka tämä totuuden oivaltaa, on todellisesti vapaa.
Laki tappaa, mutta armo parantaa, ja sovintoveri varmasti riittää.

“Kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi.” (2.Kor 3:6)
“Kun synti otti käskysanasta aiheen, petti se minut ja kuoletti minut käskysanan kautta.” (Room 7:11)
“Kuoleman ota on synti, ja synnin voima on laki.” (1.Kor 15:56)
“Sillä minä olen lain kautta kuollut pois laista, elääkseni Jumalalle. Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu.” (Gal 2:19)

Asiakokonaisuuden tiivistää hyvin Paavali:

“Meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi; sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä. Jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan.” (Room 6:6-8)

Niille valitettavan monille kristityille, jotka ovat aina lain alle taipuvaisia ja jotka eivät ole ymmärtäneet yhtään mitään yllä esitellystä riemullisesta vapauden sanomasta, seuraava tosiasiassa vapauttava jae johtaakin ankaraan askeesiin, eli he alkavat itse suorittaa oman lihansa ristiinnaulitsemista:

“Ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen.” (Gal 5.24)

Mutta itsensä kieltäminen (=kuolleena pitäminen) ja ristin ottaminen (= kuolleena pitäminen) ovat kumpikin perimmältään äärimmäisen vapauttavia asioita.

Huojentavaa on sekin, että tämän kaiken armossa ja Jumalan rauhassa kellumisen keskellä ei ole mitenkään ristiriitaista kehottaa meitä (jo kuolleita, armosta osallisia) elämään pyhityselämää Jumalan tahdossa ja “kuolettamaan maalliset jäsenemme”:

“Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta, sillä niiden tähden tulee Jumalan viha, ja niissä tekin ennen vaelsitte, kun niissä elitte. Mutta nyt pankaa tekin pois ne kaikki: viha, kiivastus, pahuus, herjaus ja häpeällinen puhe suustanne. Älkää puhuko valhetta toisistanne, te, jotka olette riisuneet pois vanhan ihmisen tekoinensa ja pukeutuneet uuteen, joka uudistuu tietoon, Luojansa kuvan mukaan. Ja tässä ei ole kreikkalaista eikä juutalaista, ei ympärileikkausta eikä ympärileikkaamattomuutta, ei barbaaria, ei skyyttalaista, ei orjaa, ei vapaata, vaan kaikki ja kaikissa on Kristus. Pukeutukaa siis te, jotka olette Jumalan valituita, pyhiä ja rakkaita, sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, sävyisyyteen, pitkämielisyyteen, kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niin kuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa. Mutta kaiken tämän lisäksi pukeutukaa rakkauteen, mikä on täydellisyyden side.” (Kol 3:5-14)

– James Hirvisaari, TM (dogmatiikka)

674. Lainkirjoittajan opas

Lainkirjoittajan opas – oikeusministeriä 2013

4.1.15 Täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimus

Perusoikeusrajoituksen tulee olla laissa tarkkarajainen ja riittävän täsmällisesti määritetty. Rajoituksen olennaisen sisällön – kuten viranomaiselle lailla luotavan rajoittamistoimivallan käytön edellytysten ja laajuuden – tulee ilmetä laista. Sääntelyn tarkkuuden ja täsmällisyyden kannalta on tärkeää, että laista ilmenee riittävän selkeästi, kuka on oikeutettu käyttämään rajoitusvaltuuksia, mitä valtuuksia käytettäessä saadaan tehdä ja miten silloin on meneteltävä⁶⁵. Laissa olevan sääntelyn tulee kaiken kaikkiaan olla siinä määrin täsmällistä, että sääntelyllä annetaan riittävä ennustettavuus viranomaistoimista⁶⁶.

Täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimuksen noudattaminen edellyttää myös sitä, että laissa käytetyt ilmaisut ja sanonnat ovat täsmällisiä.⁶⁷ Perustuslain 8 §:ssä säädettyyn rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen sisältyy perustuslakivaliokunnan käytännössä sovellettu erityinen täsmällisyysvaatimus. Sen mukaan kunkin rikoksen tunnusmerkistö on ilmaistava laissa riittävällä täsmällisyydellä siten, että säännöksen sanamuodon perusteella on ennakoitavissa, onko jokin toiminta tai laiminlyönti rangaistavaa.⁶⁸

⁶⁵ PeVL 21/2006 vp, s. 3, PeVL 20/2005 vp, s. 4, PeVL 12/1998 vp, s. 3 ja 6, PeVL 8/1995 vp
⁶⁶ PeVL 15/1996 vp
⁶⁷ Ks. esim. PeVL 54/2002 vp, PeVL 19/2002 vp, s. 3.
⁶⁸ Ks. esim. PeVL 68/2010 vp, s. 4, PeVL 29/2001 vp, s. 3, PeVL 22/2001 vp, s. 3.

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/76493/lainkirjoittajan_opas_low_20130904.pdf

673. Räsänen, Homot Ja Laki

(Julkaistu Uusi tie -lehdessä viikolla 4/2024 otsikolla ”Nykyinen pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on liian tulkinnanvarainen”)

On järkyttävää seurata, kuinka Päivi Räsänen on kristillistä perhekäsitystä puolustaessaan joutunut oikeuslaitoksen määrätietoisen vainon kohteeksi. Kulttuureissa, joissa ei tunneta armoa ja rakkautta eikä tunnisteta omaa tuomiohenkeä ja vihaa ja pahuutta, homot ja huorintekijät ovat vaarassa joutua julkisesti teurastettaviksi. On tärkeää tiedostaa, että kristillinen kulttuuri ei ole sellainen, vaikka esimerkiksi tämä jae löytyy Raamatusta:

“Jos joku makaa miehenpuolen kanssa, niin kuin naisen kanssa maataan, tekevät he molemmat kauhistuksen; heidät rangaistakoon kuolemalla, he ovat verivelan alaiset.” (3. Moos. 20:13)

Noin ei kuitenkaan toimita kristinuskossa, ei myöskään nykyään juutalaisuudessa. Sen sijaan jossakin päin islamia se on käytäntöä ja jopa osana virallista lainsäädäntöä (islamilainen laki). Olisi kuitenkin mieletöntä kieltää kriittinen julkinen keskustelu tällaisista tosiasioista.

On aivan eri asia, jos ihmisiä ryhdytään kiihottamaan ja yllyttämään vähemmistöjä vastaan. Mutta rikoslain ”kiihotuspykälän” tunnusmerkit eivät edes viittaa kiihottamiseen tai yllyttämiseen, sillä tunnusmerkkeinä ovat vain uhkaus, panettelu ja solvaus.

Rikoslain 11 luvun 10§ (Kiihottaminen kansanryhmää vastaan) pohjautuu entisen valtionsyyttäjän Mika Illmanin ruotsinkieliseen väitöskirjaan “Hets mot folkgrupp”. Ruotsinkielisenä hän ei ilmeisesti ole ymmärtänyt suomen kielen hienosäätöjä ja merkityksiä sanoissa “panettelu” ja “solvaaminen”, jotka siis ovat uhkaamisen lisäksi kyseisen rikoksen tunnusmerkit. Nuo termithän tarkoittavat jo melkoisen ankaraa haukkumista. Tai ehkä hän on sanojen merkityksen ymmärtänytkin, jolloin hänen tekeleensä on poliittisesti motivoitunutta kuraa, joka on saastuttanut pahasti koko syyttäjälaitoksen moraalin ja sitä kautta heikentänyt koko oikeuslaitoksen uskottavuutta.

Oikeusistuimet jatkuvasti toistelevat lauselmissaan Mika Illmanin teesejä ja sanankäyttöä tyyliin: Kirjoitus tai muu julkinen ilmaisu ”ON OMIAAN synnyttämään halveksuntaa, jopa vihaa” tiettyä kansanryhmää kohtaan. Todellakin laiskaa ja epäprofessionaalista toimintaa. Tuomioiden perustelut ovat pääosin tuon yhden hauraan oksan varassa, koska ilmaisun mahdollinen loukkaavuus sinänsä ei Euroopan ihmisoikeustuomioistuimenkaan mukaan ole laitonta.

On todellakin erikoista, että yksi ainoa viranomaishenkilö Suomessa on käytännössä pystynyt ja pystyy määrittelemään suomalaisten sananvapauden rajat, eli mikä on laillista ilmaisua ja mikä ei ole. Ja tuomioistuimet hänelle orjina alistuvat. Tuomiolinja on myös jatkuvasti koventunut, ja nykyään tuomiot ovat olleet aivan järjettömän ankaria. Kritiikin ohella pilakuvat ja laulut ja jopa huumori ja vitsinteko on tulkittu rikolliseksi. Erityisesti seksuaalivähemmistöjen ja kehitysmaista saapuneiden maahanmuuttajien mukana seuranneiden ikävien ilmiöiden kritisointi on määritelty laittomaksi. Lakiin tarvitaan muutos, koska nykyinen pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on ehdottomasti liian tulkinnanvarainen. Lakien laatimista ohjaavaan laillisuusperiaatteeseen kuuluu erittäin tärkeä täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimus.

Äärimmäisen hälyttävää on se, että syyttäjän tähtäimessä ei nyt ole pelkästään Päivi Räsänen vaan koko kristinusko ja sen pyhät arvot.

“Vielä minä näin auringon alla oikeuspaikan, ja siinä oli vääryys, ja vanhurskauden paikan, ja siinä oli vääryys.” (Saarnaaja 3:16)

James Hirvisaari
Teologian maisteri
Kansanedustaja 2011-2015
Lakivaliokunta 2011-2015

672. Homot ja himot

Meissä kaikissa ihmisissä on erottamattomasti syntisiä ominaisuuksia. Ne ovat osa meitä itseämme. Ei pidä tuomita toisia koska itse olemme kelvottomia. Jokaisen mieli on jossakin määrin vinoutunut, muutoin emme olisi täällä. Pelkkä himoitseminen on syntiä.

Homoseksuaalit ovat samassa synnin suossa kuin meistä kaikki. Huorinteosta Raamatussa vakavimmin varoitetaan, joten ei pidä nostaa erityisesti homoutta esille. Tämä tosiasia on kaikkien tunnustettava: olemme kaikki syntisiä.

Kulttuureissa joissa ei tunneta armoa ja rakkautta eikä tunnisteta omaa tuomiohenkeä ja vihaa ja pahuutta, homot ja huorintekijät ovat vaarassa joutua julkisesti teurastettaviksi. On tärkeää tiedostaa, että kristillinen kulttuuri ei ole sellainen.

---

Ihminen käy sotia ja tekee pahaa ja vääryyttä ja aiheuttaa kärsimystä, joten ihminen muistuttaa enenmmän sarvipäätä kuin Jumalaa. Joka luulee olevansa hyvä ihminen, erehtyy pahasti.

671. Kun lähtö lähestyy

Suhtaudun oman maallisen vaellukseni päättymiseen ja yleensäkin kuolemaan nykyään kylmän viileästi ja varsin pragmaattisesti, jos niin voisi ilmaista. En enää juurikaan käsittele asiaa tunteella.

Sen sijaan niille ihmisille, jotka elävät syvässä hypnoosissa tämän maailman ja oman elämänsä oravanpyörässä, kuolema on etäinen ja täysin hallitsematon ja äärimmäisen pelottava asia.

Ajattelen maailmassa olevan liikaa vihjeitä ja viitteitä järjestelmästä, joka on tarkasti suunniteltu; avaruudellisen tilan lisäksi myös ajan suhteen. Moninaisilla vihjeillä universumi paljastaa itsestään jotakin. Toki jo pelkkä luomakunta todistaa Luojasta:

” Se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut. Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa.” (Room 1:19-20)

Kuulostaa varmasti hullulta, mutta maailman pahuus ja esimerkiksi sodat ovat alkaneet suorastaan naurattaa minua. Niissä nimittäin rajantakainen pahuuden entiteetti maailman näyttämöllä paljastaa itsensä erinomaisen selvästi. Meidän elämämme on kuin elokuva, virtuaalipeli tai jonkinlainen matrix. Siltä pohjalta varsin kiinnostava on myös yhteydenpito pelin tai elokuvan ohjaajaan:

”Jumala puhuu tavalla ja puhuu toisella; sitä vain ei huomata” (Job 33:14)

Kun lähtö lähestyy

Äskettäin nuoruuden ystäväni ja luokkatoverini kuoli nukkuessaan hieman yli 60-vuotiaana. Kuinka armollinen lähtö! Itse olen pohtinut, että se voisi olla myös omalla kohdalla tietyllä tavalla helppoa, mutta toisaalta olen miettinyt, haluaisinko ehkä kuitenkin jollakin tavoin ”herkutella” loppumetreillä, varsinkin jos yläkerta pysyy kunnossa ja mahdolliset kivut siedettävinä. Jos parantumaton sairaus kohtaa, haluaisin ehkä avoimesti kohdata ihmisiä ja käydä dialogia ja pitää esillä Raamatun lohdutusta. Voisin pitää erityistä loppublogia. Sen nimi voisi olla vaikkapa ”Lähtöni lähestyy”.

Toki voisin aloittaa jo nyt kirjoittamisen siitä, kuinka olen kokenut elämäni tähän saakka. Mutta se tuskin olisi ihmisten mielestä erityisen kiinnostava aihe, vaikka polkuni kieltämättä onkin ollut todellakin vaihteleva ja rikas ja ihmeitä täynnä. Luullakseni oman historiani ydinkohdista kertomiseen riittäisi kuitenkin vain yksi tiivis blogikirjoitus. Saisihan siitä toki helposti kirjan mittaisenkin.

Tällä hetkellä olen terve kuin pukki. En laisinkaan kaipaa enkä haikaile kuolemaa, mutta olen siihen täysin valmis – omasta puolestani vaikka heti – enkä sitä laisinkaan pelkää. Jälkeenjääneet ovat aina pärjänneet ja surusta selvinneet. Kun on ollut pakko. Kovien tosiasioiden edessä on vain taivuttava.

Evankeliumi on sovituksen, lähimmäisenrakkauden ja ikuisen elämän toivon ilosanoma. Siihen minäkin turvaan, ja arvioni mukaan Jeesuksen Kristuksen kanssa rajan ylitys on turvallisinta. Jonakin päivänä se väistämättä tapahtuu.

”Se toivo meille on ikään kuin sielun ankkuri, varma ja luja, joka ulottuu esiripun sisäpuolelle asti.” (Heb 6:19)

Kuolema ei ole välttämättä loppu vaan alku. Evankeliumin kautta meille kaikille ihmisille on tarjolla ikuinen elämä Jumalan rakkauden valtakunnassa. Lahjana, silkasta armosta, uskon kautta Jeesukseen Kristukseen.

670. Soteriologista prinsiippiä

Pelastusopillista perusasiaa – teologisen työskentelyni pääalueet

Evankeliumi on annettu Jumalan aloitteesta ja on siten Jumalan vaikutusta, mutta silti Jumala ei yksilötasolla määrää ketään uskomaan, vaan usko syntyy kuulemisesta, jos syntyy. Vastaavasti ihminen ei voi ratkaista omaa uskomistaan, koska se asia ei ole ihmisen tahdon varassa. Usko syntyy jos on syntyäkseen.

Tämä on teologista syväanalyysiä ja modernia uskonnonfilosofista prinsiippiä ja mielestäni silkka itsestäänselvyys, jota ei tahdo löytyä kirjoista eikä kirkoista.

Toinen aihe teologisen työskentelyni fokuksessa on Jumalan olemassaolon modaalinen perustelu, jota sitäkään ei kumma kyllä ole osattu käyttää apologian hyväksi näihin päiviin asti.

Kolmas korostamani asia ja teologiani pääpaino on uskonvanhurskauden sanoittamisessa ja sen ytimen hahmottamisessa, sillä sekin on näkemykseni mukaan ollut sangen vaatimattomalla tasolla systemaattisen teologian ja dogmatiikan kehittymisestä ja vuosituhantisesta historiasta huolimatta.

679. Helluntailaisuus ja ylistysmetodiikka

Lyhyt helluntailaisuutta koskeva kriittinen arvio voisi nyt sopia tähän ajankohtaan. Korostan, että en ole tiiviisti ollut helluntailaisten kanssa tekemisissä yli 20 vuoteen, mutta sitä ennen hyvinkin paljon, ja puutun nyt 1980-luvulla alkaneeseen ylistysmetodiseen vinosuuntaukseen, joka minun käsittääkseni on näihin päiviin saakka kasvanut valtavirraksi suomalaisessa helluntaikentässä.

Varsinainen ongelma ei ehkä kuitenkaan ole ylistys ja palvonta sinänsä vaan se, millainen sisältö kyseisille käsitteille on viime vuosikymmeninä ylistysmetodiikan harhaopin kautta seurakuntiin tungettu.

Olen yhä vahvemmin sillä kannalla, että ihmisen oma vanhurskaus – uskovan kristitynkin – on kuin saastainen vaate Jumalan edessä (Jes 64:5). Myös ne muodikkaat ylistykset ja palvonnat, jotka eivät laisinkaan ole UT:n mukaisia, ovat silkkaa omavanhurskautta; ne luullakseni lähinnä oksettavat Jumalaa. Ne uhrit, jotka UT:n mukaan ovat Jumalalle mieluisia, ovat tyystin toisenlaisia, ja nekin ovat Jumalalle mieluisia vain “Jeesuksen Kristuksen kautta” (1.Piet 2:5). Kuten tämäkin:

“Olkaamme sen tähden hänen välityksellään alati uhraamassa Jumalalle kiitosuhria, niiden huulten hedelmää, jotka tunnustavat hänen nimeään.” (Heb 13:15) [ὁμολογέω, sanoa samaa, olla samaa mieltä, tunnustaa]

Meidän olisi välttämättä turvattava yksin ja ainoastaan Jeesuksen ansioon, eikä kenenkään pidä kuvitella, että omassa itsessämme olisi yhtään mitään Jumalalle kelpaavaa. Vain teeskentelevä ja umpisokea ja itselleen epärehellinen fariseus voisi toisin kuvitella.

Meidän laulamisemmekin tulee olla nöyrää kiitosta, johon Jumalan Henki yhtyy eikä missään tapauksessa korskeaa uhraamista kuvitellen sen uhrina kelpaavan Jumalalle; sellainenhan olisi silkkaa pilkkaamista. Ylistys siis ei kelpaa uhrina – siinä hyvä ja kaunis muuttuisi irvikuvakseen.

”Puhdas ja tahraton jumalanpalvelus Jumalan ja Isän silmissä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdistuksessaan ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta.” (Jaak 1:27)

On todettava, että tunnusomaista helluntailaiselle kristillisyydelle ei ole teologisesti merkittävät pelastusopilliset prinsiipit vaan tunnepitoinen kokemuksellisuus (ihan aidossa) Pyhän Hengen janossa ja etsinnässä. Huomautan, että helluntailaisuutta ei voi muuttaa muuksi kuin mitä se on, ja niin ollen se on edellä olevan takia aina altis vaaralle suistua omavanhurskauden suohon eli sekä lakihenkisyyteen että hurmahenkisyyteen ja pahimmillaan yhtä aikaa noihin molempiin ojiin. Vaarana on se, että seurakunnista tulee ahtaita pyhitys- ja palvontaklubeja.

”Ne luullakseni lähinnä oksettavat Jumalaa”

Viestin alkuun viitaten, omien havaintojeni mukaan näyttää siltä, että helluntailaisuus on harmillisesti luisunut pysyvästi yllä kuvatun ylistysmetodiikan pauloihin. Käytännössä se tarkoittaa loputonta laulantaa tilaisuuksien alussa, kun “ylistyksen johtajat” ovat lavalla pitkiä aikoja virittämässä seurakuntaa. Laulaminen sinänsä ei tietenkään ole huono asia vaan hyvä, sillä Hengen täyteyttähän sillä tavoitellaan, mutta liika on toki liikaa. Ja jos laulanta mielletään uhraamiseksi, johon Jumala muka mielistyy, kyseessä on vakava virhe. Se on itse asiassa erittäin vakava virhe, sillä fokus uhkaa siirtyä sivuun siitä tärkeimmästä eli Kristuksesta Jumalan Sanana ja evankeliumina.

Toki sanotaan, että lauluissahan nimenomaan keskitytään siihen tärkeimpään eli Jeesukseen, mutta tosiasiassa se tapahtuu varsin pinnallisella tasolla, ja niinpä hyvästä tulee helposti parhaan vihollinen. Mutta se ei ole edes hyvä, jos kyse on Jumalalle laulamisesta siinä mielessä, että ajatellaan Jumalan jotenkin mielistyvän siihen laulamiseen.

Ylistysmetodiikan hedelmä on myös ollut varsin huono: se on lyönyt kiilaa seurakuntien sisälle. Sinne on saattanut jäädä jäljelle se ylistäjien joukko, ja ristin kansa on kaikonnut tai vaiennut. Pahimmat ylilyönnit näillä alueilla ovat synnyttäneet uusia “karismaattisia” seurakuntia, jotka eivät kuulu perinteiseen helluntailiikkeeseen. Joka tapauksessa on selvää, että alun perin linjan muutos tapahtui jyräämällä ja henkistä väkivaltaa tehden. Pidän ylistysmetodiikkaa helluntailiikkeen turmelijana ja – tietäen sen “apostolit” – jopa täysin tahallisena ulkomailta johdettuna tuhotoimintana.

Lopuksi minun on välttämättä mainittava, että korkeatasoisinta opetusta, mitä itse olen kohdannut, olen saanut kuulla helluntailaiselta taholta eli usein mainitsemani lähetyssaarnaajan Mauri Viksténin kautta. Tuo Hengen ja älyn jättiläinen osasi opettaa myös kiittämisestä ja ylistämisestä raittiilla tavalla. En siis ole tässä kirjoituksessani helluntailaisuutta vastaan, vaan olen kirjoittanut liikkeen terveellä pohjalla pysymisen puolesta. On harmillista että lupaava kristillinen liike on näissä asioissa luisunut sokeasti sivuraiteille.

Toki helluntailaisilla olisi vielä paljon opittavaa muun muassa muiden kristittyjen hyväksymisessä tasan yhtä arvokkaiksi Jumalan lapsiksi kuin he itse ajattelevat olevansa. Teologia olisi myös tärkeää oppia soveltamaan käytännössä asialliseen järjestykseen. Mutta ennen kaikkea olisi paljon opittavaa mainitulta Mauri Viksténiltä, joka julisti absoluuttisen armon evankeliumia ja opetti kaikkien Jeesukseen uskovien kristittyjen sataprosenttista vanhurskautta uskon pohjalta juuri sellaisina kuin he ovat, kaikissa kirkkokunnissa ja uskonsuunnissa.

678. Monia kristittyjä vaivaa riittämättömyyden tunne

Miten itse olet päässyt riittämättömyyden tunteesta, vai koskeeko se sinuakin?

Näin minulta äskettäin kysyttiin. Totean, että minä en koe minkäänlaista riittämättömyyden tunnetta. Ei siksi että olisin ihmisenä onnistunut tai että toteuttaisin laadukkaasti Jumalan tahtoa. Ei sinne päinkään.

Riittämättömyyden tunnetta voi aiheuttaa toisaalta se, että omat uskonsuoritukset (rukous, raamatunluku, evankeliointi, uhraaminen yms) ovat olleet ehkä laimeita, toisaalta se, että oma kelvottomuus (synnillisyys, maailmallisuus, lankeemukset yms) on aiheuttanut väsymystä ja epätoivoa.

Lääke tuohon kaikkeen on hyvin yksinkertainen: näemme toisemme Kristuksessa täydellisinä, juuri tällaisinamme täysin hyväksyttyinä virheinemme ja heikkouksinemme ja laiskuuksinemme ja keljuine luonteenpiirteinemme ja vähäuskoisuuksinemme.

Mielestäni tällä tavoin eli aivan sellaisenaan meidän tulisi hyväksyä pelastukseen osallisena ilman ehtoja jokainen, joka uskoo Jeesukseen Kristukseen kirkkokunnasta tai uskonsuunnasta riippumatta, ja sen tulisi näkyä erittäin kirkkaasti myös seurakuntien opetuksessa, koska varsinkin me suomalaiset uskovat olemme kovin taipuvaisia taakoittumaan ja epäilemään taivasosuuttamme.

Jokainen meistä on jossakin asiassa harhassa, mutta tässä ei nyt ole kyse siitä, vaan uskovien ja seurakuntien hyvinvoinnista.

”Sain kertaheitolla koko elämäni anteeksi!”

Alussa esitettyyn kysymykseen vastaan, että eniten minua on auttanut se, että olen saanut suuren etuoikeuden kuulla Mauri Viksténin laadukasta opetusta ja myös soveltaa sitä omaan hengelliseen elämääni.

Varmasti minullakin oli nuorena kipuilua oman hengellisen elämäni laadun suhteen. Riittämättömyyden tunteesta minut on vapauttanut siis Viksténin opettama selkeä uskonvanhurskausoppi, joka vanhemmiten on yhä vain kirkastunut kirkastumistaan.

Nykyään voisin sanoa, että hengellisen rauhani salaisuus on se teologinen ja kristinopillinen totuus, että minä olen kuollut, ja minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu (Kol 3:3, Gal 2:19). Näin ollen kyse ei ole laisinkaan omasta onnistumisestani, niin kauan kuin luottamus Jumalaan ja usko Jeesukseen säilyy. Sain kertaheitolla koko elämäni anteeksi.

677. Armoa hirviöille?

Jos julistaisin Jumalan armon osallisuutta tahallista vääryyttä ja pahuutta harrastaville hirviöille, heittäisin helmiä sioille ja pyhää koirille ja johtaisin sarvipäitä väärään rauhaan. Rikollisille pitää julistaa karmeaa tulikivijärveä, jos eivät tee parannusta ja käänny evankeliumin kautta Jumalan puoleen.

Minusta UT:n kokonaisilmoituksen pohjalta me kristittyinä olemme kutsutut olemaan ja elämään hyvän puolella ja karttamaan kaikenlaista pahaa ja vääryyttä. Olemme kutsutut vapauteen, mutta ainakaan itse en voisi ajatella ilkeyksissäni toimivani niin, että tuottaisin täysin tahallisesti tuskaa ja kärsimystä muille ihmisille – toki huomioiden siinäkin suhteessa lihallisen heikkouteni ja epätäydellisyyteni ja kelvottomuuteni ja totaalisen kyvyttömyyteni toimia Jumalan edessä moitteettomasti. Siksipä itsensä kieltäminen ja ristinsä kantaminen – ja vielä syvemmin: itsensä kuolleena pitäminen – onkin niin tärkeää.

Pyrin siis välttämään kaikenlaista vääryyttä ja pahuutta, en niinkään pelastuakseni (sen pohja on muualla kuin itsessäni) vaan ihan sen takia, että se on oikein ja Jumalan tahto.

Koska olen vahvasti omaksunut uskonvanhurskausopin, pyrin pitämään “uskon salaisuuden puhtaassa omassatunnossa”, jossa se usko parhaiten säilyy. (1.Tim 3:9) Tahallisen vääryyden tekemisen arvelen johtavan väistämättä uskon haaksirikkoon ja sitä kautta kadotukseen.

676. Ristin kantaminen ja ilo?

Omassa ajattelussani ilo ja ristin kantaminen kuuluvat saumattomasti yhteen. Yhdistän nimittäin ristin omaan kuolemaani, siihen, että “minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu” (Gal 2:19; Room 6:6).

Suuri nöyryytys vanhalle luonnolle on nimenomaan se, että se riisutaan kaikesta hengellisestä ansiosta. En pelastu itseni kautta (Ef 2:8). Tämä salaisuus on suuri, ja tuntuu että vain aniharva sen syvällisesti käsittää, vaikka armosta paljon puhutaan.

Täydellisen vapauden (Gal 5:1) taustalla on syvälle henkeen iskostunut ymmärrys siitä, että koska “yksi on kuollut kaikkien edestä, siis myös kaikki ovat kuolleet”. (2.Kor 5:14)

“Sillä te olette kuolleet, ja teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa.” (Kol 3:3)

Tämä on pään räjäyttävä oppi, joka ainakin minut pitää lujasti kiinni ikuisen elämän toivossa.

675. Vakavia varoituksia

Vakava varoitus myös kristityn nimeä kantaville: joka tahallisesti vahingoittaa lähimmäisiään ja tekee heille vääryyttä, on Raamatun mukaan pahassa ja vaarallisessa tilassa – hänen sielunsa uhkaa joutua kadotukseen.

Kehotan siis uskomaan ja turvautumaan Jumalaan ja Vapahtajaan Jeesukseen Kristukseen ja elämään nöyrässä jumalanpelossa toisia ihmisiä tahallisesti vahingoittamatta. Evankeliumissa on selvä rakkauden käsky suoraan Jeesukselta:

”Sen käskyn minä teille annan, että rakastatte toisianne.” (Joh 15:17)

”Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sen tähden on rakkaus lain täyttämys.” (Room 13:10)

”Joka toistansa rakastaa, se on lain täyttänyt.” (Room 13:8)

Yhtä vakava on varoitus lakihenkisyydestä ja ansiokristillisyydestä, jossa pelastusoppiin sisällytetään moninaisia uskonsuorituksia, jotka koituvat uskoville raskaaksi taakaksi ja tuottavat turhaa voimattomuutta ja riipivää riittämättömyyden tunnetta.

”Te olette joutuneet pois Kristuksesta, te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi; te olette langenneet pois armosta.” (Gal 5:4)

Myös hurmahenkisyys eli Pyhän Hengen ilmiöiden kääntäminen hihhuloinniksi harhauttaa ja vinouttaa hengellistä elämää varsinkin karismaattisissa piireissä. Kristityn elämään toki kuuluu Pyhän Hengen osallisuus ja armolahjaisuus, mutta raittiilla tavalla ilman idioottimaisuuksia.

Kristityn elämän eetoksena ei ole laki ja kirjain vaan armo ja rakkaus. Kristityn elämää ei pidä sävyttää kaistapäisyys vaan mielen tasapaino.

”Jumalan valtakunta on vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä”. (Room 14:17)

Liian usein kristittyjen omat pinttyneet tavat ovat omiaan estämään ihmisiä osallistumasta kristittyjen kokoontumisiin. Esimerkiksi sellainen käytäntö, että uskovat joutuvat vuorollaan tai kehotuksesta yllättäen ääneen rukoilemaan, on silkkaa puoskarointia, jonka tähden hengellinen toiminta ajautuu täysin väärille raiteille.

674. Miksi armon ymmärtäminen on uskovalle vaikeaa?

Varmaankin tärkeimpänä syynä on eräiden Uuden testamentin jakeiden näennäinen ankaruus. Lukuisia kohtia voidaan tulkita niin, että evankeliumin lahjaluonne katoaa, ja ihmisellä on kuin onkin roolia oman pelastumisensa suhteen. Tämä on siis raamatuntulkinnallinen aspekti.

Toinen syy voisi olla se, että absoluuttinen armo ei mahdu ihmisen oikeustajuun: armohan ei ole inhimillisesti katsoen oikeudenmukaista. Joten ihminen pyrkii ilmaisesta lahjasta jotakin omalla “elämänvanhurskaudellaan” maksamaan. Se on häpeällistä, mutta helposti sellaiseen asenteeseen sokea sokeaa taluttaa.

Kolmanneksi syyksi näen monien uskovaisten ihmisten lihallisuuden ja vallanhalun ja toisten ihmisten kontrolloimisen tarpeen. Tällöin toisten auttaminen heidän iloonsa ei sovi ohjelmaan. Tähän liittyvät osaltaan myös taloudelliset seikat.

Neljänneksi on huomioitava sekin seikka, että Paavalin mukaan jotkut ihmiset tekeytyvät vanhurskauden palvelijoiksi, vaikka ovat aivan jotakin muuta. On vaikea kuvitella sellaista tahallisuutta, mutta arvelen itse törmänneeni senkaltaisiin ihmisiin. Heidän intentionaan on tuhotoiminta Kristusta ja seurakuntaa vastaan. Eksytykset eivät tule ulkopuolelta vaan sisäpuolelta.

Viides erikoisempi ja toisaalta syvähengellisempi syy voisi mahdollisesti olla se, että jospa kyseessä onkin osa Kristuksen salaisuutta, jota ei ole tarkoitettukaan ihan helposti kaikille avautumaan:

“Anoen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan ja valaisisi teidän sydämenne silmät, että tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, kuinka suuri hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään.” (Ef 1:17-18)

Oma todistukseni

Itse turvaudun absoluuttiseen armoon jo pelkästään sen yksinkertaisen sen tähden, että minulla ei ole mitään muuta mahdollisuutta eikä toivoa ikuisesta elämästä. Minä en kerta kaikkiaan kykene pelastumaan itseni kautta. Vanha luontoni seuraa minua hautaan saakka, eikä siinä asu mitään hyvää (=ei mitään hyvää). Kristittynä toki pyrin karttamaan pahaa ja tahallista syntiä ja vääryyttä ja haureutta ja kaikkea lähimmäisten vahingoittamista, mutta irti vanhasta luonnostani en tässä ajassa onnistu pääsemään, se on aivan satavarmaa.

Jäljelle jää absoluuttinen armo, itseni ulkopuolelta toimitettu pelastus, jota en edes itse ole valinnut, vaan usko on syntynyt evankeliumin kuulemisen kautta, kun olen vastaanottanut Jumalan iankaikkisen sanan, Kristuksen. Elän ikuisesti ainoastaan sen tähden, että Kristus elää minussa. Ja Pietarin mukaan Hän elää, koska olen ilosanoman vastaanottanut. Tämä on minun uskoni ja siis minun näkemykseni osallisuudestani absoluuttiseen armoon.

“Te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta. Sillä: ‘kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen kauneus kuin ruohon kukkanen; ruoho kuivuu, ja kukkanen varisee, mutta Herran sana pysyy iankaikkisesti’. Ja tämä on se sana, joka on teille ilosanomana julistettu.” (1.Piet 1:23-25)

“Ottakaa hiljaisuudella vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi teidän sielunne pelastaa.” (Jaak 1:21)

673. Ei pyhää koirille

Armo ei ole koirille heitettävää halpaa makkaraa. Pidän täysin varmana sen, että tahallista pahuutta harrastavat ja vääryyttä ja kärsimystä täysin tietoisesti ja tahallisesti muille aiheuttavat koirat ovat sielun pelastuksen ulkopuolella ja teoillaan palvelevat saatanaa. Koirat ovat armon ulkopuolella:

”Ulkopuolella ovat koirat ja velhot ja huorintekijät ja murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja kaikki, jotka valhetta rakastavat ja tekevät.” (Ilm 22:15)

”Älkää antako pyhää koirille.” (Matt 7:6)

672. Naimisiin vai ei? Lapsia vai ei?

Uudessa testamentissa ei ole ehdotonta ohjeistusta naimisiinmenosta tai lasten hankkimisesta. Kummassakin asiassa annetaan harkinnan varaa, ja erilaiset ratkaisut sopivat kristilliseen kuvioon.

“Jos et ole sidottu vaimoon, älä pyydä itsellesi vaimoa.” (1.Kor 7:27)

“Naimattomille ja leskille minä taas sanon: heille on hyvä, jos pysyvät sellaisina kuin minäkin; mutta jos eivät voi itseään hillitä, niin menkööt naimisiin.” (1.Kor 7:8-9)

“Minä tahdon sentähden, että nuoret lesket menevät naimisiin, synnyttävät lapsia, hoitavat kotiansa eivätkä anna vastustajalle mitään aihetta solvaamiseen.” (1.Tim 5:14)

“On niitä, jotka syntymästään, äitinsä kohdusta saakka, ovat avioon kelpaamattomia, ja on niitä, jotka ihmiset ovat tehneet avioon kelpaamattomiksi, ja niitä, jotka taivasten valtakunnan tähden ovat tehneet itsensä avioon kelpaamattomiksi.” (Matt 19:12)

Tietojemme mukaan Jeesus ei mennyt naimisiin eikä liioin hankkinut lapsia. Ei myöskään Paavali. Kristitty on vapaa valitsemaan, mutta sen sijaan eroamisesta on ankaria ohjeistuksia:

“Naimisissa oleville minä julistan, en kuitenkaan minä, vaan Herra, ettei vaimo saa erota miehestään; mutta jos hän eroaa, niin pysyköön naimatonna tai sopikoon miehensä kanssa; eikä mies saa hyljätä vaimoansa.” (1.Kor 7:10-11)

“Minä sanon teille: joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden ja nai toisen, se tekee huorin; ja joka nai hyljätyn, se tekee huorin.” (Matt 19:9)

Nykyihmisten on vaikea käsittää siveysmoraalin periaatteita. Yhteiskuntammehan on aivan täynnä moninaista haureutta. Jeesus kiristää asian äärimmilleen: pelkkä himokas katse on haureutta. Näillä ankarilla sanoilla on helppo ahdistaa jokainen ihminen syylliseksi, ja uskoisinkin sen olleen Jeesuksen tarkoitus. Paavali opettaa aiheesta:

“Kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla.” (Room. 3:23)

“Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, että se, mikä luvattu oli, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen niille, jotka uskovat.” (Gal 3:22)

Ajattelen niin, että ihmiset elävät luonnostaan syvässä hypnoosissa. Voimakas lisääntymisvietti ajaa ihmisiä. Luonto villitsee miehen himoitsemaan naista, eikä välttämättä lastentekomielessä. Naisen luonto sen sijaan ajaa kaipaamaan hoivattavaa. Pitelemätön viettielämä voi johtaa ihmisiä mitä kummallisimpiin sovelluksiin. Ihmiset elävät sokeina ja kuuroina elämän labyrintissa.

Mutta summa summarum, kristitty on hengelliseltä kantilta katsoen täysin vapaa. Vapaa menemään naimisiin tai elämään sinkkuna. Vapaa tekemään lapsia tai olemaan tekemättä. Hän ei ole vapaa tekemään syntiä, mutta on aina vapaa saapumaan armoistuimelle.

671. Tahasyntien välttämisestä

> Löytyykö Raamatusta ohjeita tahallisen synninteon välttämiseen?

Tiedämme että UT on täynnä kehotuksia kristityille elää Jumalan tahdon mukaisesti. Vain pienenä esimerkkinä, Johannes kiteyttää hienosti:

“Älä seuraa pahaa, vaan hyvää.” (3.Joh 11)

Tiedämme myös että pelastuksemme perusta ei ole kyvyssämme elää Jumalan tahdon mukaan. Kukaan meistä ei siinä onnistu täydellisesti. Paha riippuu meissä kiinni hautaan saakka (Room 7:21).

Ratkaisisin asian niin, että on syntejä ja on syntejä. Esimerkiksi murhaaja on heikoilla:

“Te tiedätte, ettei kenessäkään murhaajassa ole iankaikkista elämää, joka hänessä pysyisi.” (1.Joh 3:15)

Kyseisellä kohdalla toki ravistellaan kristittyjä olemaan vihaamatta toisiaan.

Olen sanonut, että niin kauan kuin usko pysyy, pelastus pysyy. Lisään vain sen, että uskon salaisuus pysyy parhaiten puhtaassa omassatunnossa, ja jos se hylätään, ihminen uhkaa joutua uskossaan haaksirikkoon.

“Säilyttäen uskon ja hyvän omantunnon, jonka eräät ovat hyljänneet ja uskossaan haaksirikkoon joutuneet.” (1.Tim 1:19).

Varmana pidän sen, että tahallista pahuutta harrastavat ja vääryyttä ja kärsimystä täysin tietoisesti ja tahallisesti muille aiheuttavat ovat ulkopuolella ja teoillaan palvelevat saatanaa. Mutta on huomattava, että sillä ei ole merkitystä, kuinka syntinen ihminen on aiemmin elämässään ollut:

“Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi.” (Jes 1:18)

“Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset, eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa. Ja tuommoisia te olitte, jotkut teistä.” (1.Kor 6:9-11)

Jatkoksi tärkeä sana meille, jotka uskomme:

”Mutta te olette vastaanottaneet peson, te olette pyhitetyt, te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä. (1.Kor 6:11)

Mielenmuutos [“parannus”] ei tee ketään täydelliseksi, mutta olisi kummallista, jos mieli ei laisinkaan muuttuisi hyvää kohti; kristitty sisimmässään tahtoo hyvää, vaikka ei siihen kykenekään:

“Minussa, se on minun lihassani, ei asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei.” (Room 7:18)

Meidät kristitytkin tullaan tuomitsemaan tekojemme mukaan, mutta kyseessä ei ole kadotustuomio:

“Kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa.” (2.Kor 5:10)

“Muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus. Mutta jos joku rakentaa tälle perustukselle, rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista, niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on. Jos jonkun tekemä rakennus kestää, on hän saava palkan; mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi.” (1.Kor 3:11-15)

“Kun meitä tuomitaan, niin se on meille Herran kuritusta, ettei meitä maailman kanssa kadotukseen tuomittaisi.” (1.Kor 11:32)

Toistan: on syntejä ja on syntejä. On vähemmän vakavia helmasyntejä ja on uskon tuhoavia ja siten kadotukseen johtavia kuolemansyntejä. Olipa lopullinen totuus mikä tahansa, ja olipa armo paljonkin suurempi kuin olen ymmärtanyt, takuuvarmasti ihmisten ja varsinkin kristittyjen KANNATTAA pyrkiä elämään rakkaudessa ja toisia tahallisesti vahingoittamatta. Silloin ei kenenkään tarvitse epäillä osallisuuttaan sovitusvereen ja iankaikkiseen elämään. Tässä ei ole minkäänlaista lakihenkisyyttä. Meidät on kutsuttu elämään rakkaudessa.

“Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain täyttämys.” (Room 13:10)
“Joka toistansa rakastaa, se on lain täyttänyt.” (Room 13:18)
“Käskyn päämäärä on rakkaus.” (1.Tim 1:5)

670. Semajan 3. kirje seurakunnille

Semajan 3. kirje seurakunnille

Tässä lyhyessä viestissä esitetään tärkeitä ja vakavasti huomioonotettavia asioita, jotka koskevat kaikkia kirkkokuntia, uskonyhteisöjä, seurakuntia ja kristittyjä koko maailmassa. Tarkoitus on herätellä kaikkia ihmisiä näkemään jokaisen kristityn ykseys Kristuksessa kirkkokunnasta riippumatta. Teksti on profeetallisessa muodossa, koska kyseessä on sanoma, joka on syntynyt hyvin voimakkaana. Sanoma on osoitettu kaikille, mutta teksti on jaettu kirkkokuntaryhmiin. Seuraavassa ei kuitenkaan luonnehdita ryhmiin kuuluvien opillisia erityispiirteitä, ja jaottelu erittäin suurpiirteinen.

HELLUNTAILAISUUS, BAPTISMI, METODISMI, VAPAAKIRKOLLISUUS, UUSKARISMAATTISUUS

Painotatte Hengellä täyttymistä ja tiettyä kastetapaa, pyhitystä, tekoja sekä armolahjaisuutta. Ne ovat tärkeitä aiheita, mutta sekä yhteisöinä että uskovina te teeskentelette olevanne parempia kuin olette. Älkää tuomitko niitä, joilla on erilaisia näkemyksiä ja käytäntöjä. Teillä kaikilla on yksi pelastava usko.

LUTERILAINEN KIRKKO, REFORMOIDUT KIRKOT, ANGLIKAANIKIRKKO

Julistatte armoa hieman eri painotuksin. Kaikissa opinkohdissa ei ole pakko olla oikeassa. Suvaitkaa eri tavoin ajattelevia. Teillä kaikilla on yksi pelastava usko.

KATOLINEN KIRKKO, ORTODOKSIKIRKKO

Kunnioitatte perinteitä ja pyhiä toimituksia, messua ja liturgiaa. Katsokaa, että ette opeta pelastusta pelkkien sakramenttien perusteella ilman uskoa. Teillä kaikilla on kuitenkin yksi ja sama pelastava usko.

MUUT KRISTILLISET USKONYHTEISÖT

Katsokaa, etteivät opilliset painotuksenne syrjäytä tärkeintä ja kaikille kristityille yhteistä ja ainoaa pelastuksen luovuttamatonta peruselementtiä eli uskoa Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen. Katsokaa, että ette lahkohenkisesti pidä vain omaa yhteisöänne ainoana oikeana.

KAIKILLE YHTEISESTI

Teillä kaikilla on yksi ja sama yhteinen pelastava tekijä: usko Jumalaan ja Vapahtajaan Jeesukseen Kristukseen. Teillä kaikilla on opillisissa painotuksissanne hienosäätöisiä eroja, jotka eivät kuitenkaan ole pelastusopillisesti vakavia. Se on teissä kaikissa moitittavaa, että ette ole kyenneet pitämään keskenänne ehtoollisyhteyttä, eli käytännön tasolla kiellätte muiden osallisuuden itse Kristukseen. Kristus on kuitenkin yksi ja jakamaton.

Teidän ei tule edellyttää toisella tavoin ajattelevilta veljiltänne mitään muuta kuin uskoa Jumalaan ja Vapahtajaan Jeesukseen Kristukseen. Jumalan olemuksesta teidän ei ole tarpeen ymmärtää yhtään mitään. Älkää myöskään muodostako universumin ja elämän lähteestä edes minkäänlaista mielikuvaa, koska se on varmasti väärä.

Lähimmäisenrakkauden periaatteen vaalimisesta ei kenelläkään ole lupaa luopua, vaikka kukaan ei rakastamisessaan onnistukaan. Onnistuminen ei ole pelastumisen edellytys, sillä Jeesus Kristus onnistui, ja se riittää. Kirkkoja ei ole välttämätöntä yhdistää muutoin kuin toisenne ehdottoman hyväksymisen tasolla. Teidän on osoitettava toisillenne hyväksyntää, koska teillä kaikilla on yksi ja sama usko Jumalaan ja Vapahtajaan Jeesukseen Kristukseen. Teidän on osoitettava hyväksyntänne tunnustamalla toistenne ehtoollisen pyhyys ilman ehtoja ja sallittava osallistuminen toistenne ehtoolliselle. Koko kristikunnan Kristus on yksi ja kaikille yhteinen.

Semajah
Loppiaisena 6.1.2023

669. Koulutuspolitiikka

Muutama sana tänään eduskunnan käsittelyssä olevasta valtioneuvoston koulutuspoliittisesta selonteosta. En kiinnitä huomiota niinkään itse koulutusjärjestelmiin, vaan kirjoitan yleisellä tasolla, koska selonteossa on sokea piste – tai oikeastaan sokea punainen lanka. Sitä ei sivistysvaliokunnan mietintö eikä siihen jätetty laimea vastalausekaan millään tavoin huomioi.

Huoleni on se, että yhteiskunnassamme on jo pitkään ollut suuntauksena kaiken politisoituminen. Pidän huonona sitä, että lapsista alkaen ihmisiä pyritään ohjaamaan yhden totuuden maailmankatsomukseen. Parempi olisi rohkaista kansalaisia terävään kriittisyyteen ja samalla laajaan avarakatseisuuteen.

Moniarvoisuuden vaaliminen ja aito toisinajattelijoiden kunnioittaminen pitäisi olla maassamme itsestäänselvyys. Kuitenkin tiedämme, että tiettyjä kansanosia syrjitään ja vainotaan monin tavoin niin kutsuttujen ”hyvien” ja ”edistyksellisten” ihmisten suunnalta. Suvaitsevaisuus tuntuu olevan kovin valikoivaa, ja tällä hetkellä kaksinaismoralismi on erityisen räikeää. On jo pitkään näyttänyt siltä, että olemme matkalla kohti totalitariaa ja kovin pimeää aikakautta.

”Humanistit ovat tekemässä Suomesta epäinhimillistä”

Kuulostaa ristiriitaiselta, mutta humanistit ovat tekemässä Suomesta epäinhimillistä. Demokratiasta innokkaasti puhutaan, mutta sitä ei oikeasti edes haluta. Oikeasti halutaan vain valtaa ja oman ideologian pakkosyöttöä. Erityisen moitittavaa on yliopistojen politisoituminen. Tieteen ja korkeimman opetuksen tulisi ehdottomasti olla kaiken politiikan yläpuolella.

Perhekäsitykset ovat mullistuneet ja ihmisten mieltymykset moninaistuneet, mutta lasten pitää saada kasvaa ihan rauhassa tyttöinä ja poikina. Koulujen ei pidä olla aivopesulaitoksia, joissa ihmisiin syötetään poliittista ja maailmankatsomuksellista propagandaa. Toki ihmisten ja varsinkin lasten ja nuorten manipulointi on helppoa, mutta se on täysin moraalitonta.

Yhteiskunnassamme pyritään muka tasa-arvoon, mutta todellisuudessa tasa-arvo on alkanut merkitä tasapäistämistä. Liian helposti mennään heikoimpien ja laiskimpien tahdissa.  Laiskoille ja tyhmille halutaan maksaa myös samaa palkkaa ahkerien ja nerojen kanssa. Kouluissakaan ei saa enää numeroita antaa, jottei totuus paljastuisi. Lahjakkuuksia lannistetaan laskeutumaan keskinkertaisuuksien tasolle, vaikka juuri lahjakkaita pitäisi innostaa ja kannustaa eteen päin. Heissä on tulevaisuus ja toivo, mutta mikä on korkeakoulutuksemme taso tulevaisuudessa, jos sekin on säädettävä heikoimpien tasolle?

Selonteon mukaan koulutusta tullaan tehostamaan kaikilla sektoreilla. Hieman arveluttaa, ollaanko vain vahvistamassa tätä nykyistä linjaa, jossa jokaisesta ihmisyksilöstä kasvatetaan yhden ideologian tasapäistämiä tolloja. Toivottavasti myös mielenterveyspalveluita kehitetään, jotta henkisesti uupuneet saavat ajoissa avun, kun tajuavat, ettei oma osaaminen riitäkään kansainvälisen kilpailun tasolle.

668. Yliopistomaailman häpeäpilkku

On ollut suuri etuoikeus ja ilo opiskella Helsingin yliopistossa. Viime vuonna valmistuin teologian maisteriksi, ja täytyy sanoa, että opettajani ovat olleet todellakin huippuja kaikin puolin, myös sivuaineitteni (musiikkitiede ja antiikin Kreikan kieli ja kulttuuri) osalta.

Opetus on erittäin laadukasta, mutta ilmapiirin politisoituminen on erittäin moitittavaa. Jopa teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistys on julistautunut arvopohjaltaan ”feministiseksi”, mikä sijoittaa yhdistyksen vasemmistoklusteriin. Todella häpeällistä, jopa sairasta.

Kovaäänisimmät ja arvomaailmaltaan umpiliberaalit teologian opiskelijat mölyävät jatkuvasti syrjimättömyydestä ja silti samaan hengenvetoon avoimen raivokkaasti ja ilkeästi syrjivät ja halveksivat konservatiivikristittyjä ja kansallismielisiä. Se on teologisen tiedekunnan tulevaisuuden kannalta äärimmäisen huono asia.

Näillä irvistelijöillä ei oikeastaan pitäisi olla yhtään mitään tekemistä teologian kanssa. Häpeäksi ovat tieteelle ja erityisesti teologiselle tieteelle. Antikristillisessä hengessään he ovat koko yliopistomaailman ja myös suomalaisen kristillisen kulttuurimme ruma häpeäpilkku.

667. KIRJA: SATAPROSENTTINEN VANHURSKAUS – Mauri Viksténin pelastusoppi

PÄÄSIÄISENÄ sain painosta kristillistä pelastusoppia käsittelevän esikoiskirjani, jossa esittelen edesmenneen
lähetyssaarnaaja Mauri Viksténin kristallinkirkkaita opetuksia.

KYSEESSÄ on maisterintutkielmani Helsingin yliopistosta vuodelta 2020. Pro gradu on luettavissa internetissä, mutta
nyt se on julkaistu myös kovakantisena kirjana.

HALUKKAAT saavat kirjan omakseen suoraan tekijältä erikoishinnalla maksamalla summan tilille ja ilmoittamalla omat osoitetietonsa minulle sähköpostitse (james.hirvisaari@gmail.com). Jos tilaat useita, ota ensin yhteys sähköpostilla.

KIRJAN HINTA on 12 € (sis alv) + lähetyskulut 4 €.

• Saaja: Merja Hirvisaari Tmi
• Tilinumero: FI19 1471 3000 1092 66
• Summa: 16,00 €
• Viesti saajalle: Ilmoita osoitetietosi maksaessasi, mutta nopeamman toimituksen varmistamiseksi pyydän lähettämään myös sähköpostia.

Kirjan tarkempi esittely ja verkkokaupan tilaussivu:
BOOKY.FI

ISBN 978-952-67650-1-3

James Hirvisaari: Sataprosenttinen vanhurskaus – Mauri Viksténin pelastusoppi

Mauri Vikstén (1920-1995)

666. Kunniakas elämä

Luin uusimmasta Perussuomalainen-lehdestä (3/2021) Jussi Halla-ahon kolumnin otsikolla ”Kunniakas kuolema”. Kirjoitus alkaa japanilaisen banzai-kulttuurin kuvauksella.

”Samanlaista itsetuhoista, ylpeyden ja henkilökohtaisen kunnian ohjaamaa käyttäytymistä näkee toisinaan myös politiikassa. Perussuomalaiset erotti hiljattain jäsenyydestään kansanedustaja Ano Turtiaisen. Tapaus oli yksityiskohtia ja vuorosanoja myöten lähes täydellinen toisinto edustaja James Hirvisaaren erottamisesta vuonna 2013.”

Kirjoituksessa viitataan myös ylimielisyyteen ja paisuneeseen egoon sekä siihen, että erotetut henkilöt ”rakentavat mielellään ympärilleen sankarimyyttiä”. Itse olen todellakin pitänyt ja pidän edelleen sankareina kaikkia niitä maahanmuuttokriitikoita, jotka ovat asettuneet Suomea varjelemaan monin tavoin tuhoisalta haittamaahanmuutolta ja saaneet omalta osaltaan aikaan perussuomalaisten menestyksen ja suuren suosion.

Virheellinen on ajatus siitä, että olisin itseni asettanut sankarirooliin sitten kun oma panokseni ei perussuomalaisille – eli silloin Timo Soinille – enää kelvannut. En myöskään tunnista itsessäni ”ylpeyden ja henkilökohtaisen kunnian ohjaamaa käytöstä” tai egon paisuttelua.

Jussi kirjoittaa, että näiden erotettujen ”ylpeys, kyvyttömyys perääntyä ja pelko kasvojen menetyksestä ajaa pohjimmiltaan hyvän ihmisen tekemään poliittisen itsemurhan” ja että heidän ”poliittinen toimintansa taantuu loputtomaksi perussuomalaisten sättimiseksi harvenevan ja yhä kaistapäisemmän fanijoukon kanssa.”

Itse olen kyennyt aina olemaan tasan sitä mitä olen, koska minulla ei ole koskaan ollut poliittisia ambitioita tai urasuunnitelmia. Taloudellisestikaan en ole ollut mitenkään riippuvainen kansanedustajan työstä. Mutta erittäin mielenkiintoinen harrastus tämä politiikka on. Olen aina halunnut raikastaa ilmapiiriä ja lujittaa joukkueen yhteishenkeä, mutta epäkorrekti retoriikka, värikkyys ja jotkin toimintatavat – erityisesti median tahallinen härnääminen – on koettu rasittavina. Teologina olen halunnut ja haluan edelleenkin toimia valheellisuuden verkkoihin takertuneen politiikan ja myös eduskuntateatterin omatuntona.

Mielestäni ihmisten leimaaminen kaistapäisiksi ei ole fiksua. Sellaisen nimittelemisen hengen taustalla piilee Timo Soini, joka hyvin avoimesti osoitti halveksuntaansa niille kannattajilleen, jotka eivät hänen mielestään ole olleet yhtä erinomaisia kuin Soini itse. Äänestäjiä ja ”fanijoukkoja” ei ole hyvä haukkua. Itselläni ei ole mitään erityistä tarvetta sättiä perussuomalaisia, olenhan puolueohjelmansa kanssa täysin samoilla linjoilla, ja näillä näkymin heitä äänestänkin seuraavissakin vaaleissa. Joskus saatan harrastaa pientä vinoilua, ja kritiikkiä pidän toki oikeutenani esittää. Paheksun esimerkiksi sitä, että puolueelle varojaan, voimiaan ja aikaansa uhranneita rohkeita ja lahjakkaita henkilöitä erotetaan täysin mitättömistä syistä.

Ano Turtiaiseen minulla on ollut hieno etuoikeus saada olla kiinteässä työyhteydessä viime kesästä lähtien. Olen oppinut tuntemaan hänet valoisana, reiluna, ehdottoman oikeudentuntoisena ja varsin huumorintajuisena ihmisenä sekä todellisena kansanedustajana, joka pyrkii toimimaan aidosti ja lahjomattomasti kansamme hyväksi. Häntä voin täydestä syystä pitää todellisena valtiomiehenä ja kansallissankarina. Hän on fyysinen voimamies, jolla myös psyyke on pelkkää terästä. Eipä maailmanmestariksi ilman sellaisia avuja voi kukaan päästäkään.

Kunniakas elämä syntyy siitä, että ihminen tekee sen, minkä näkee oikeaksi, pysyy vankasti totuudessa ja on kaikessa tinkimättömän kuuliainen omalle sisimmälleen.

Lukekaa toki Jussi Halla-ahon kirjoitus (s. 5).

James Hirvisaari

665. Pervoliberaali vai kansalliskonservatiivi?

Minun on vaikea sijoittautua poliittiselle kartalle, mutta sosialisti tai vihreä en ole koska sosialistit ovat hengeltään antikristillisiä ja vihreät sen lisäksi pervoliberaaleja.

Kristittynä en voi olla rasistisella ja väkivaltaisella äärioikealla.

Ehkä olen lähinnä kansalliskonservatiivi.

Kansalliskonservatiivi

664. Elämäni taideteos

Elämäni on taideteos, jota jatkuvasti maalaan ja kirjoitan ja soitan.

Tyylilajeina ovat surrealismi ja satiiri ja jazz; paljon värejä, hyperbolaa ja dissonanssia.

Ja kaiken taustalla on raskaan sarjan metafysiikka.

Ymmärrän, että vain hyvin harva ymmärtää.

Maisteri Hirvisaari

663. Kuinka halpa tämä maa teille on?

ME rohkeimmat MAMUKRIITTISET entiset ja nykyiset perussuomalaiset olemme puolueen menestyksen ydintekijöitä, KAIKKI muut ovat siipeilijöitä. Sievistelijät ja hienohelmat ovat joukossa pelkkänä riesana, ja ikävästi monet ovat kääntäneet takkinsa ja jopa häpeävät aitoja sankareita.

En minä ole ulkomaalaisvastainen enkä lähtökohtaisesti suhtaudu muukalaisiin negatiivisesti enkä ihmisiin rasistisesti. Mitä sitten vastustan? Vastustan liian löysää maahanmuuttopolitiikkaa ja haluan pitää Suomen Suomena, oman kansamme kotimaana. Suvakit vääntävät kaiken kieroon. Ja liian monet perussuomalaiset matelevat vihollistensa jaloissa.

Minulle on oikeastaan melko samantekevää, onko Suomessa oikeistolainen vai vasemmistolainen talousjärjestelmä. Paljon tärkeämpänä pidän sitä, millaista ihmiskuvaa niiden taustalla halutaan edistää.

Suuri osa suomalaisista ei vielä ole herännyt siihen että punikit ovat kansakuntaa vedättäneet jo vuosikausia ja että tämä nykykehitys kohti uuskommunistista eurostoliittoa ja etnohelvettiä on jo pitkällä. Uni on maistunut. Katsokaa ketkä tällä hetkellä hurraavat! Kuinka halpa tämä maa teille on?

Meneillään on vihervasemmiston eli sosialistien ja uuskommunistien härski vallankumous koronan varjolla, mutta kaikki puhuvat aivan turhanpäiväisistä sivuasioista. Nyt ei älytä tilanteen vakavuutta, kun ei uskalleta puhua tuosta läpimädästä ytimestä ja aikamme pahimmasta uhasta.

Loppuun muutama tärkeä pointti:

Inhoan sosialismia – en sosialisteja.
Inhoan homoseksualismia – en homoja.
Inhoan islamia – en muslimeja.
Inhoan rasismia – en rasisteja.
Inhoan vääryyttä ja valhetta – en ihmisiä.
Inhoan väkivaltaa ja vandalismia – en langenneita
Inhoan syntejä – en syntisiä.

Näillä yksinkertaisilla periaatteilla voitaisiin välttää vihanpitoa ja vaarallisten jännitteiden syntymistä yhteiskunnassa. Pienen kansamme tulisi katsomuseroista huolimatta pitää vankasti yhtä eikä sallia riidankylvöä, kiilojen lyömistä ja yhteiskuntarauhan rikkoutumista. Kansallisen etumme, hyvinvointimme ja oman turvallisuutemme tähden.

662. Oikeuskansleri ei osaa lukea?

TIEDOTE – Eduskuntaryhmä Ano Turtiainen

Julkaisuvapaa 19.3.2021

Kansanedustaja Ano Turtiainen lähetti helmikuun lopulla oikeuskanslerille kantelun, jossa hän moittii eduskunnan ylimpiä virkamiehiä virkavelvollisuuksien laiminlyömisestä.

Eduskunnassa on viime vuosina toimittu virheellisesti puhemiehen kansanedustajille antamien huomautusten suhteen silloin, kun huomautuksessa vedotaan perustuslakiin ja kun huomautuksen aiheena on ollut tapahtuma, joka ei ole sattunut varsinaisessa valtiopäivätoiminnassa.

Eduskunnan ylimmät virkamiehet – lähinnä pääsihteeri ja lainsäädäntöjohtaja – eivät niin ollen ole hoitaneet tehtäviään kunnolla valvoessaan omalta osaltaan eduskunnan ja siten myös puhemiehen toiminnan perustuslainmukaisuutta. Asiassa on vedottu heihin, mutta tuloksetta.

Oikeuskansleri on ratkaisussaan päättänyt olla tutkimatta asiaa. Oikeuskansleri vetoaa siihen, että hänellä ei ole toimivaltaa tutkia eduskunnan puhemiehen toimien lainmukaisuutta. Turtiainen tuohtuu:

–  Siitähän kantelussa ei laisinkaan ole ollut kyse, joten herää oikeutettu kysymys oikeuskanslerin lukutaidosta. Kanteluahan ei ollut kohdistettu puhemieheen.

Lisäksi oikeuskansleri perustelee, että ”jos eduskunnan virkamiehen virkatoimi liittyy välittömästi eduskunnan toimintaan, ei asiaa voida arvioida ylimpien laillisuusvalvojien toimesta”.

–  Eli käytännössä eduskunnan ylimmät virkamiehet olisivat muka kaikesta virkavastuusta vapaat? Eihän se niin voi olla? Tai että perustuslailla voidaan jatkossakin kaikessa rauhassa pyyhkiä lattiaa? Tässä on yleinen oikeudentaju vakavasti koetuksella.

Oikeuskansleri siis pesee kätensä tässä täysin selvässä asiassa. Nyt on vain syytä toivoa, että valtiosääntöoikeuden professorit Mikael Hidén ja Tuomas Ojanen älähtävät ja sanovat vielä asiaan oman painavan sanansa.

Liitteinä alkuperäinen kantelu + sen liite sekä oikeuskanslerin ratkaisu.

Lisätiedot:

Ano Turtiainen (ano.turtiainen@eduskunta.fi, +358 9 432 3115)
Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja

James Hirvisaari (james.hirvisaari@eduskunta.fi, +358 9 432 4115)
Kansanedustajan avustaja, eduskuntaryhmän sihteeri

661. Suomen tilannekuva

Meneillään on vihervasemmiston eli sosialistien ja uuskommunistien härski vallankumous koronan varjolla, mutta kaikki puhuvat aivan turhanpäiväisistä sivuasioista.

Nyt ei älytä tilanteen vakavuutta, kun ei uskalleta puhua tuosta läpimädästä ytimestä ja aikamme pahimmasta uhasta.

Korona, elpymisrahasto, vaalien siirto, moraalin mädätys, antikristillisyys.

Yrittäjien tulee olla erityisen huolissaan, mutta myös ahkerat ammattimiehet joutuvat henkisesti ahtaalle, koska kyseinen vallankumous tuo kaiken maailman loisijat Suomeen heikentämään kaikkien meidän suomalaisten elämänlaatua.

Punatauti tappaa lapsensakin.

660. Perussuomalaisten tilannekuva

PS:llä oli hyvät mahdollisuudet muodostua kansanliikkeeksi. Mutta PS ei halua olla kansanliike. PS haluaa olla ennen kaikkea puolue. Siinä on suuri ero. PS ajautui kansanliikkeestä poteropolitiikkaan. (1/5)

Elitismi, salonkikelpoisuus ja teeskentely on muodostunut puolueessa leimalliseksi, ja joukkuehengen vaaliminen on unohdettu. Rohkeita, voimakkaita ja värikkäitä kansansuosikkeja hyljeksitään, harmaata massaa ja hienohelmoja suositaan. (2/5)

Silti muut puolueet jatkuvasti pöyristelevät perussuomalaisia ja haluavat edelleenkin heitä ulkoapäin määrittää. PS pyrkii muita miellyttämään, mutta sellainen ei politiikassa tietenkään koskaan onnistu. Valitettavasti PS matelee vihollistensa jaloissa. (3/5)

Valitsemallaan nöyristelylinjalla PS ei pääse optimiin, mutta yhteishenkeä vaalimalla ja tiukasti omaa joukkuetta puolustamalla sillä olisi mahdollisuudet yli 30% kannatukseen. Ehkä oppi menee perille sitten joskus, kun johdossa on todellisia ilmapiiriasiantuntijoita. (4/5)

Onko siis nyt käynytkin niin, että PS on hylännyt kansallismielisen liikkeen torjumalla joukoistaan kansallismielisiä toimijoita ja kuvittelemalla olevansa parempien ihmisten puolue? (5/5)

659. Se on oikeasti ilosanoma

Luulen että suurella osalla uskovaisista on turhan syntikeskeinen ajatusmaailma. Pohtivat ihan liikaa oikein/väärin-asioita. Pelätään että pienikin hairahdus tai jopa hengellinen laiskuus tai uneliaisuus suistaa kaidalta tieltä.

Suosittelen kaikkia kristittyjä siirtymään syntikeskeisyydestä Kristus-keskeiseen hengelliseen elämään. Tällöin et laisinkaan nojaa omaan onnistumiseesi tai oman elämäsi laatuun vaan ainoastaan Kristuksen onnistumiseen.

Sinä krititty pelastut sen takia, että uskot vapahtajaasi Jeesukseen Kristukseen. Uskomalla turvaudut häneen, ja saat osaksesi armon ja lahjaksi ikuisen elämän. Tätä on evankeliumi eli ilosanoma. Oikeasti.

Kari Kuuvan sanoin evankeliumi kymmenessä sekunnissa:

”Sanalle kun sydämesi ovet pidät auki, siinä Herralle on sinuun tie!
Heikoille hän voiman antaa, Sanallansa heidät kantaa, vapauteen sinut vie!
Otsakurttuyritystä, omatekopyhitystä sinulta ei vaadi hän!
Armostaan oot pelastettu, kaikki on siis sovitettu, tässä kuulit tärkeimmän!

658. AT: Korona ja kansalaistottelemattomuus

Ano Turtiainen – Eduskunta 2.3.2021

Arvoisa puhemies! Valmiuslain ensimmäisen luvun 3 §:ssä kerrotaan poikkeusolojen määritelmä. Siinä poikkeusoloksi sanotaan, kohdassa viisi: ”vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti”. Semmoinenko meillä nyt on käsillä? Ei todellakaan ole. Tässä munataan nyt todella pahasti, kun näin heppoisin perustein turvaudutaan valmiuslakiin.

Kuolemantapauksia vuoden ajalta on kaikkiaan hieman yli 750, mutta kokonaisuuskuolleisuus verrattuna aikaisempiin vuosiin ei ole muuttunut juuri mihinkään, ja kuolemantapauksista ylivoimaisesti suurin osa on yli 80-vuotiaita vanhuksia, joista valtaosalla on ollut yksi tai useampi pitkäaikaissairaus. Hallituksen esityksen kaavioissa esitetään selkeitä ikäkaavioita tartuntatapauksista, mutta siitä puuttuvat kuolemantapauksiin liittyvät kaaviot. Miksi ne puuttuvat? Siksi, että ne paljastaisivat todellisuuden. Kuolemantapaukset siis keskittyvät vanhusväestöön eli niihin, jotka kuolisivat muutenkin mihin tahansa muuhunkin influenssan tyyppiseen tautiin. [Vasemmalta: Nyt on raakaa tekstiä!] Ikään kuin ennen koronaa ihmisillä olisi ollut iankaikkinen elämä täällä maan päällä. [Välihuutoja] Voin kertoa teille kaikille, että ei ole ollut.

Arvoisa puhemies! Hysteriaa on lietsottu ja jatkuvasti lietsotaan ikään kuin kansan keskuudessa olisi joku rutto. Toisaalta näin onkin, ja sen nimi on uuskommunismi. Mustaan surmaan kuoli aikoinaan noin puolet Euroopan väestöstä. Semmoisessa tilanteessa voitaisiin puhua vaikutuksiltaan erityisen vakavasta suuronnettomuutta vastaavasta ja hyvin laajalle levinneestä ja vaarallisesta tartuntataudista. Nyt lietsotaan hirveää pakokauhua, kun muutama uusi tartunta ilmaantuu 10 000 asukasta kohden vuorokaudessa. Korona on kausiflunssaan verrattava sairaus. Se ei ole lisännyt kokonaiskuolleisuutta Suomessa, ja kuolleista melkein kaikilla on ollut yksi tai useampia pitkäaikaissairauksia. Koronaan kuolevat lähinnä siis ne ihmiset, jotka muutenkin pian kuolisivat. Ennen ihmiset saivat nauttia normaalista elämästä elämänsä loppuun saakka, koska ei ollut kommunismi vielä myrkyttänyt yhteiskuntaa sille tasolle, että peloteltaisiin ihmisiä kuolemalla.

Arvoisa puhemies! Koko eduskunta on nyt leikkimässä vakavasti yhteiskuntarauhalla. [Kimmo Kiljunen: Leikitkö sinä?] Kansalaisissa on noussut jo voimakasta vastustusta hallituksen esittämiä sulkutoimenpiteitä kohtaan, jopa tunnettua ekonomistia myöten on ehdotettu harjoittamaan laajaa kansalaistottelemattomuutta lainsäätäjien esittämiä toimenpiteitä kohtaan. Jokainen tässä salissa joutuu kantamaan vastuun tulevasta — ihan jokainen. Siinä on turha piiloutua kasvomaskin taakse. Jos eduskunta ei torppaa tuota hallituksen esitystä, minä en voi mitään muuta kuin antaa täyden tuen kansalaistottelemattomuudelle tässä asiassa.

Arvoisa puhemies! Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi viikolla ja olemaan voimassa tämän kuun lopulle. Sinä aikana eivät poliisilaitokset ehdi tekemään yhtään mitään, jos yritykset yhdessä päättäisivätkin jatkaa toimintaansa normaalisti. Siinä voi poliiseilta hiukset harmaantua ennen kuin ehtivät tuhansia uhkasakkoja määräilemään. Saisivat siinä yritykset ainakin lisäaikaa. Tässä tilanteessa vastuullinen lainsäätäjä huomioi yritykset, jotta ne eivät joutuisi yhä suurempiin vaikeuksiin ja ettei sitä kautta aiheutuisi yhteiskunnalle vielä suurempia ongelmia.

Arvoisa puhemies! Toivottavasti perustuslakivaliokunta tyrmää tämän lain. — Kiitos.

Ano Turtiainen (vastauspuheenvuoro):

Kiitos, arvoisa puhemies! Hallituksen esittämät sulkutoimenpiteet ovat järjettömiä. Ei tuommoista lakia pidä säätää, ja jos semmoinen säädetään, sitä ei pidä kenenkään noudattaa. Veikkaan, että tässä syntyy vielä poliisilaitokselle töitä.

Arvoisa puhemies! Suosittelen kaikkia kuuntelemaan aloituspuheeni vielä uudelleen, jotta ymmärrätte sen oikein. — Kiitos.

_ _ _

En ole koskaan eduskunnassa kuullut sellaista hurskastelun myrskyä mikä ryöpsähti tuon Anon huikean puheen jälkeen… Kannattaa katsoa ja kuunnella koko keskustelu:
https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-17-2021?autoplay=1

Tai lukea täysistunnon pöytäkirjasta. Voi sitä hurskastelun määrää!!!
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2021+3.aspx

657. AT: Puhemiehen huomautuksessa muotovirhe

TIEDOTE – Eduskuntaryhmä Ano Turtiainen
Julkaisuvapaa

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen antoi tänään 17.2.2021 täysistunnon alussa huomautuksen kansanedustaja Ano Turtiaiselle. Huomautus on julkaistu kirjallisena eduskunnan nettisivuilla:

”Olen keskustellut edustaja Turtiaisen kanssa ja ilmoittanut hänelle pitäväni hänen käyttäytymistään perustuslaissa edustajilta edellytetyn vakaan ja arvokkaan käytöksen vastaisena ja erittäin moitittavana.”

Edustaja Turtiainen puolestaan huomauttaa, että perustuslain 31 §:n 2 momentti koskee vain täysistuntoja. Kyseinen kohta on kirjoitettu perustuslaissa näin:

”Kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä. Jos kansanedustaja rikkoo tätä vastaan, puhemies voi huomauttaa asiasta tai kieltää edustajaa jatkamasta puhetta. Eduskunta voi antaa toistuvasti järjestystä rikkoneelle kansanedustajalle varoituksen tai pidättää hänet enintään kahdeksi viikoksi eduskunnan istunnoista.” (PL 31:2)

Eduskunnan kanslian julkaisussa 3/2007 Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä valtiosääntöoikeuden professori Mikael Hidén on korostanut, että kyseisessä lainkohdassa on kyse nimenomaan eduskunnan täysistunnoista:

”Velvollisuus esiintyä vakaasti ja arvokkaasti koskee kansanedustajan esiintymistä täysistunnossa. Vaikka PL 31 §:n 2 momentin alku onkin muotoiltu täysin yleiseksi käyttäytymisvelvoitteeksi, viittaa jo sen toinen virke selvästi siihen, että kyseessä on käynnissä oleva keskustelu ja puhemiehen reagointi siihen.” (Hidén 2007, s. 91)

Ano Turtiainen katsoo, että asia on täysin selvä:

– Eihän kukaan ihminen voi elämässään aina ja joka hetki olla ”loukkaamatta toista henkilöä”, sillä pelkät mielipiteet tai sanavalinnat saattavat loukata jotakuta verisesti, mutta täysistunnossa on mahdollista esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä välttää tahallista toisen ihmisen loukkaamista. Lainkohta edellyttää, että nimenomaan eduskunnan istunnossa on esiinnyttävä toista henkilöä loukkaamatta. Mielestäni olen noudattanut tätä perustuslain vaatimusta ihan mallikkaasti.

Puheiden sisältöpuoleen puhemies ei voi puuttua, jos perustuslakia noudatetaan ja asiassa pysytään. Lisäksi kansanedustajan riippumattomuus kansanedustajana toimiessaan on perustuslain 29 §:n mukaan suvereeni: hän on ”velvollinen noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset”, esimerkiksi maskipakot.

”Perustuslain 31 §:n 2 momentti edellyttää, että edustaja esiintyy vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä. Puheenvuoron sisältöön ei puhemies muuten voi puuttua, olipa puheenvuoro tasoltaan, informaatioarvoltaan tai totuudellisuudeltaan millainen tahansa.” (Hidén s. 87)

Puhemies voi antaa kansanedustajalle eri syistä huomautuksen, mutta perustuslailla ei tässä tapauksessa voi huomautusta perustella.

MUOTOVIRHE

Puhemiehen huomautuksessa on näin ollen muotovirhe. Asia on hyvä ottaa huomioon mahdollisissa tulevissa hämmingeissä, kun kansanedustajien sanomisia ja käyttäytymisiä pohditaan ja niistä sanktioita harkitaan.

On syytä huomata myös se, että huomautus on puhemiehen voimakkain keino kansanedustajien nuhtelemiseen, sillä saman perustuslain kohdan mukaan varoituksen ja kahdeksi viikoksi istunnoista pidättämisen voi määrätä vain eduskunta.

Asian vahvistavat entinen puhemies Maria Lohela ja valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen erään aiemman tapauksen yhteydessä:

”Eduskunnan puheenjohtaja Maria Lohela kertoo, että hänen perjantaina antamansa huomautus perussuomalaisten kansanedustajalle Teuvo Hakkaraiselle on tässä tilanteessa järein työkalu, jota hän puhemiehenä voi käyttää.” (Aamulehti 20.12.2017)

Samassa artikkelissa viitataan valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojaseen:

”Käytännössä järjestystä on pitänyt rikkoa Ojasen tulkinnan mukaan täysistuntosalissa, että kansanedustaja voitaisiin pidättää istunnoista.”

https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007286356.html

Turtiainen otti Twitterissä kantaa huomautukseen heti sen saatuaan:

– Sain juuri eduskunnassa puhemieheltä huomautuksen, koska en pyytänyt anteeksi varapuhemieheltä, joka oli kokenut olemukseni uhkaavaksi annettuani hänelle palautetta. Pitäisi muka pyydellä omaa olemassaoloani anteeksi. Tehtäväni on edustaa kansaa eikä pokkuroida puhemiehille.

https://twitter.com/TurtiainenAno/status/1362009607556784131

LÄHDE: Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä – EDUSKUNNAN KANSLIAN JULKAISU 3/2007
Valtiosääntöoikeuden professori Mikael Hidén
tinyurl.com/19nzi423

Lisätiedot:

Ano Turtiainen (ano.turtiainen@eduskunta.fi, +358 9 432 3115)
Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja

James Hirvisaari (james.hirvisaari@eduskunta.fi, +358 9 432 4115)
Kansanedustajan avustaja, eduskuntaryhmän sihteeri

656. Viinistä Raamatussa

RAAMATTU:

”Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.” (Snl 31:6)

”Älä enää juo vain vettä, vaan käytä vähän viiniä vatsasi tähden ja usein uudistuvien vaivojesi vuoksi.” (1.Tim 5:23)

”Jumala antakoon sinulle taivaan kastetta ja maan lihavuutta, jyviä ja viiniä yllin kyllin.” (1. Moos. 27:28)”

Osta sillä rahalla kaikkea, mitä haluat, joko raavaita tai lampaita, viiniä tai väkijuomaa, kaikkea, mitä mielesi tekee, ja syö siellä Herran, sinun Jumalasi, edessä ja iloitse, sinä ja perheesi.” (5.Moos 14:26)

”Tule siis, syö leipäsi ilolla ja juo viinisi hyvillä mielin, sillä jo aikaa on Jumala hyväksynyt nuo tekosi.” (Srn 9:7)

”Hauskuudeksi ateria laitetaan, ja viini ilahuttaa elämän; mutta raha kaiken hankkii.” (Srn 10:19)

”Älkääkä juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä.” (Ef 5:18)

”Myös vanhat naiset olkoot käytöksessään niinkuin pyhien sopii, ei panettelijoita, ei paljon viinin orjia, vaan hyvään neuvojia.” (Tiit 2:3)

”Hyvä on olla lihaa syömättä ja viiniä juomatta ja karttaa sitä, mistä veljesi loukkaantuu tai joutuu lankeemukseen tai heikoksi tulee.” (Room 14:21)

JEESUS JOI VIINIÄ:

”Sillä Johannes Kastaja on tullut, ei syö leipää eikä juo viiniä, ja te sanotte: ’Hänessä on riivaaja’. Ihmisen Poika on tullut, syö ja juo, ja te sanotte: ’Katso syömäriä ja viininjuojaa, publikaanien ja syntisten ystävää!’” (Luuk 7:33-34)

Alkoholin on tarkoitus olla iloinen ja miellyttävä asia. Jos se ei pysy hallinnassasi tai tuottaa sinulle tai läheisillesi ongelmia, lopeta heti. On noloa ja tyhmää juoda itsensä idiootiksi; kännissä olet ääliö. Viini on viisasten juoma, mutta rähinäviina on idioottien myrkky.

655. Rakkaus

Entäpä jos ihmisen pääasiallinen tehtävä onkin tuottaa mahdollisimman paljon rakkautta tähän maailmaan?

Ilman mustasukkaisuutta.

654. Koronahumpasta

TIEDOTE – Eduskuntaryhmä Ano Turtiainen
Julkaisuvapaa

Ano Turtiainen: Jyrkkä EI pakkorokotuksille

Kansanedustaja Ano Turtiainen on tänään keskiviikkona laittanut eduskunnassa vireille toimenpidealoitteen pakkorokotusten estämiseksi. Turtiaisen mukaan koronapandemia on saattanut kansat ja hallitukset hysteeriseen tilaan ja maailmantalouden sekaisin, mikä on aiheuttanut valitettavia ylilyöntejä asian hallinnan suhteen. Toimenpidealoite liittyy tartuntatautilakiin ja erityisesti sen 48 §:ään ja kiinnittää huomiota yhteen huoleen: kansalaisten ja erityisesti terveydenhoitohenkilökunnan oikeuteen oman kehonsa koskemattomuuteen ja itsemääräämisoikeuteen rokotusten suhteen.

– Koronahumppaa kaikkine maskiteattereineen on jatkunut jo nyt aivan liian pitkään, ja ilmeisenä vaarana on hysterian yltyminen yhä vain pahemmaksi.

Aloitteella pyritään estämään mahdollisesti suunnitteilla olevat pakkorokotuskampanjat. On väärin, jos esimerkiksi kaikki sairaanhoitajat ovat pakotettuja ottamaan koronaa vastaan huonosti tutkittuja ja potentiaalisesti haitallisia ja jopa tarpeettomia rokotteita valtiojohdon koronapaniikin johdosta.

– Terveydenhoitohenkilöstö on kritisoinut rokotepakkoa jo ennen koronaa. On annettu laittomasti varoituksia ja uhattu irtisanomisilla. Rokotusten ottaminen on Suomessa kuitenkin aina vapaaehtoista. Vaadin lain selkeyttämistä, jotta asian suhteen ei enää tapahtuisi väärinkäytöksiä ja kohtuuttomuuksia.

653. Ano Turtiainen: Heikko eduskunta

2019 tammikuussa alkoi Etelä-Savossa Pieksämäellä PS eduskuntavaalistartti.

Tuossa tapahtumassa oli puhumassa muun muassa kansanedustaja Teuvo Hakkarainen. Puheessaan Teuvo keskittyi ilmastolla huijaamiseen, mikä oli siihen aikaan yksi isoin aihe mediassa. Puheen mukaan kuulemma media tulee yhtenä rintamana voimalla toistamaan ilmastoa niin kauan, kunnes valtaosa uskoo ilmastonmuutoksen olevan meidän syytä ja meidän tuhoksi. No miten on käynyt? Taisi Teukka olla oikeassa, vai kuinka?

Teuvo vertasi puheenvuorossaan median toimia myös toiseen aikaisempaan aiheeseen, jonka media runnoi läpi, eli avioliittolakiin. Tuolloin eduskunnassa oli kuulemma vain pieni vähemmistö lakiuudistuksen takana, mutta media sai toistojen ja kriittisesti lakiuudistukseen suhtautuvien politikkojen mustamaalaamisella enemmistön kääntymään muutoksen taakse ja näin tahtonsa läpi.

Tuon kaksi vuotta vanhan Teuvon puheenvuoron siivittämänä haluan nostaa esille sen tosiasian, että valta ei ole enää kansalla. Valta on valitettavasti siirtynyt medialle. Näin on käynyt koska heikot kansanedustajat matelevat peloissaan median edessä. Median mustamaalaamisen pelon lisäksi matelua ruokkii myös se, että kansanedustajat tarvitsevat mediasta näkyvyyttä ja mielellään hyvää sellaista tullakseen uudelleen valituksi asemaansa.

Kuka muuten äänestäisi edustajaa, josta media ei olisi maininnut sanallakaan? Ja vaikka edustajana oleminen olisi tuntunut kuinka tylsältä tahansa, tai vaikka edustajalla ei olisi mitään annettavaa kyseisen aseman kautta, on silti pakko päästä uudelleen eduskuntaan, koska yleensä edustajilla ei ole eduskunnan ulkopuolelta mitään lähdettä toimeentulolleen.

Miettikää!

YLE aloitti jo keskustelun pakkorokottamisesta. Mitä luulette, mikä on taas median tavoite tässäkin asiassa?

Muun muassa sen vuoksi tein tällä viikolla toimenpidealoitteen, jonka tarkoituksena on estää pakkorokottamiset.

Hyvät kansalaiset, antakaa julkisesti tukenne tälle tekemälleni aloitteelle ja vaatikaa äänekkäästi kansanedustajia allekirjoittamaan aloitteeni.

Heikko eduskunta tarvitsee nyt tukeanne mediaa vastaan.

OTETAAN VALTA TAKAISIN KANSALLE!

Toivon jakoja tälle sanomalle.

Ano Turtiainen (Facebook 29.1.2021)

652. Evankeliumista

Evankeliumi on äärimmäisen positiivinen sanoma, joka luo toivoa jopa kuolemankin yli. Sitä ei ole tarkoitettu toisilta pois riistettäväksi vaan ilmaisena tarjottavaksi täydelliseksi lahjaksi, absoluuttisen armon pohjalta.

KANNATTAA omistaa Uuden testamentin jokseenkin yksinkertainen sanoma: ”Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut.” Jos ikuisen elämän toivon saa todellakin tuolla tavoin lahjaksi, niin mikäpä sen hienompaa! Ei tarvitse ryhtyä hihhuloimaan eikä muita tuomitsemaan.

Minäkin olen siitä osallinen. Ihan tällaisenani.

KANNATTAA lukea Uutta testamenttia. Sieltä löytyy lohdutus ja elämän tarkoitus ja täyteys. Neljä evankeliumia ja Apostolien teot ovat tarinoita Jeesuksen ja apostolien elämästä, mutta niiden jälkeisistä kirjeistä löytyy kristinuskon raikas opillinen sisältö.

651. Viemärivasemmiston Viisi Veetä

Vasemmiston kolme kovaa Veetä: Valhe, Vääryys ja Vehkeily.

Vasemmisto on antiteististä porukkaa, ja sen tähden moraali on heiltä täysin kateissa.

Saatanallista ei ole niinkään ateismi vaan antiteismi.

Ajattelen niin, että kuka tahansa ihminen – ateistikin – voi asettaa itsensä Jumalan eteen, ilman mitään uskontoakin. Siinä Korkeimman Olemassaolon edessä voi kukin pohtia omia edesottamuksiaan.

Antiteistin on kuitenkin vaikeampi asettua Jumalan eteen, koska hän ei missään tapauksessa halua sieluunsa mitään läpivalaisua. Sosialismi on hengen saastaa, ja sellaista moraalista likaa täytyy kaikin mahdollisin tavoin peitellä.

ViemäriVasemmistolle pari Veetä lisää: VäkiValta.

Eikä omatunto soimaa. Koska antiteismi.

Umpihullua porukkaa. Nuo antiteistit.

Pahuutta.

650. Maisterintutkintoni

Ohessa maisterintutkintoni vuodelta 2020 ja kandidaatintutkintoni vuodelta 2019 arvosanoineen.

649. Veretön vallankumous

Suomessa on parhaillaan käynnissä punikkien masinoima veretön vallankumous. Siinä juonimisessa ei ole minkäänlaista tervettä moraalia.

Kristillinen parannuksenteko ja luopuminen valheista ja vääryydestä ohjaisi ihmisiä oikeaan: rehellisyyteen, totuuteen, reiluuteen. En tyrkytä uskontoa enkä harrasta uskonkiihkoilua, mutta peräänkuulutan moraalia.

Jos ihminen ei kykene muuhun kuin juonimiseen, on syytä asettaa itsensä Jumalan eteen => sillä paikalla mieli muuttuu oikeaan suuntaan.

Nyt tarvitaan rukousta, sanan saarnaa ja Hengen voimaa. Noita käärmeitä ja pimeyden mahteja vastaan ei mikään muu tehoa.

648. Katkaise kierre!

Minusta on ihan hölmöä iloita jonkun (esim poliittisen vastustajan tai muun vihamiehen) epäonnesta, tuskasta, sairaudesta, onnettomuudesta, kuolemasta tai muusta vastoinkäymisestä.

Inhimillisyyttä kehiin, olkaamme hyvän puolella eikä pahan, täysin riippumatta siitä, minkälaista aatetta kannatamme.

Kaikki me nimittäin joskus kuolemme. Minäkin. Sinäkin.

Minä en tule huonolle tuulelle somessa.

Kestäkää, sietäkää, sallikaa, suvaitkaa!

Minusta on aivan huikean hienoa saada olla virtuaalikontaktissa ihmisten kanssa.

Vaihtaa ajatuksia ja purkaa paineita ja harmituksia.

Iloita ja surra yhdessä toisten kanssa.

Myös niiden eri tavalla ajattelevien kanssa.

Vihan kierre ei muulla tavoin katkea.

Minusta olisi hyvä, jos se katkeaisi.

647. Ruoska

RUNO: Lahkolainen. Kertoo ihmisistä, joita Jeesuskin vihasi.

BIISI: Fariseus-rock. Kertoo tasan samasta aiheesta:

646. Järjellinen uskonpuolustus

Minusta on aivan hirmuisen hämmästyttävää, että on niin paljon ihmisiä, jotka eivät usko evankeliumia. Olen pohtinut, mikä lienee päällimmäisenä syynä moiseen torjuntaan.

Itse en nimittäin keksi yhtä ainoatakaan puolta tuossa hyvässä sanomassa (evankeliumissa), joka ei olisi riemullisesti vastaanottamisen arvoinen.

Kysehän ei ole tiedosta tai tietämisestä. Tarkoitan, että on aivan järjetöntä perustella epäuskoa tyyliin ”en usko ennenkuin näen”. Eli uskot sitten kun tiedät. Täysin absurdi ajatus – eihän se tietenkään niin mene.

Luulen, että osaksi epäuskon taustalla on parin vuosituhannen ajan harrastettu kelvoton kristinuskon puolustus. Kristityt itse eivät ole osanneet esittää asiaansa älylliseltä pohjalta riittävän selkeästi.

Esitän kaksi väkivahvaa argumenttia uskomisen puolesta:

1. Apologian eli järjellisen uskonpuolustuksen uskonnonfilosofinen puoli on kristallinkirkas: on satavarmasti mahdollista, että Luoja on olemassa. Sitä asiaa rehellinen järki ei voi olla ottamatta huomioon. Ja tämähän pätee toki kaikkiin uskontoihin. Kyseessä on modaalinen jumalaperustelu. Ei todista mitään, mutta antaa uskomiselle älyllisen oikeutuksen.
2. Toiseksi uskomisen puolustukseksi nousee kristinuskon sisällöllinen puoli. Etiikan ja toivon aspektit. Armon ja rakkauden aspektit. Ne ovat mielestäni täysin lyömättömiä ihmiselämän periaatteita. Siitäkin huolimatta, että kristikunta on jokseenkin heikosti kyennyt niitä seuraamaan ja toteuttamaan.

Näillä kahdella vahvasti ymmärrykseen vetoavalla perustalla kristinusko on mielestäni suvereenin ylivertainen kaikkiin muihin aatteisiin ja uskontoihin ja maailmankatsomuksiin nähden.

Armon saa uskomalla. Lahjaksi.

645. Tulisilmä

Kristittynä minä en ole pelkurimainen lammastelija enkä askeettinen pylväspyhimys vaan pikemminkin tulisilmäinen pöytienkaataja.

Toisinaan ei-kristityt esittävät omia hassuja vaatimuksiaan, millaisia uskovaisten muka pitäisi olla.

Eli suurin piirtein täydellisiä ihmisiä.

Toisinaan seurakunnissakin ilmenee sen kaltaista ajattelua; silloin hengellisistä yhteisöistä on vaarana tulla ”pyhitysklubeja” – ja armollahan ei sellaisessa ilmapiirissä ole juuri mitään sijaa.

Eivät ymmärrä, että kristityksi tullaan uskomalla ja että kristittynä pysytään uskomalla.

Uskomalla Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen ja siihen ilosanomaan, josta Uusi testamentti puhuu.

Tulisilmänä vihaan pahuutta ja vääryyttä ja teeskentelyä, vaikka syntisenä tiedän itse olevani usein niiden pauloissa.

En ole parempi kuin muut, mutta silti kelpaan Jumalalle juuri tällaisenani.

Sama armo on tarjolla kaikille ihmisille.

Kristityllä on Raamatun tarjoama lohdutus kuolemankin yli.

Sosialistit ovat ateisteista pahimpia, koska he haluaisivat kristityiltä senkin toivon riistää.

Normaalijärkiset ateistit saattavat kunnioittaa kristinuskon perintöä ja etiikkaa, mutta sosialistien totalitaarisessa unelmassa kristinusko on kielletty.

Sosialismissa on saastainen ja sokeuttava henki.

On satavarmasti mahdollista, että luomakunta on olemassa sen tähden, että sillä on Luoja.

Sen tähden Luojaan uskominen on älyllisesti oikeutettua.

Kristinusko tarjoaa upean maailmankuvan sekä pohjan terveille moraaliperiaatteille ja hyvälle elämälle.

Kristinusko tarjoaa toivon kuolemankin varalle.

Sitä toivoa eivät paholaisetkaan kristityiltä riistä.

Tulisilmänä hajotan maahan järjen päätelmät ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan.

Revin kappaleiksi kaikki kristinuskoa vastustavat voimat, inhimillisen järjen säälittävät päätelmät ja tervehenkisyyden poluilta pois poikenneen nykyajan moraaliset kieroutumat.

Uskolla, Hengellä ja Älyllä.

Tulisilmä.

644. Kärsimys

Kärsimyksen merkitys.

Jokaista ihmistä ahdistaa joskus.

Jotakuta ahdistaa aina, jotakuta toista harvemmin.

Kipua ja ahdistusta on lievää ja voimakasta.

Lyhyttä ja pitkäaikaista kärsimystä.

Ne kuuluvat elämään.

Ei turhaan.

Rakkauden valtakunta.

Luojamme on kaiken yläpuolella.

Kärsimys prosessoi jotakin, jota emme ymmärrä.

Kärsimys maan päällä ei ole ikuista.

Kuolevaisuus on rakkautta.

Kuolema vapahtaa.

Vihollinen.

Ystävä.

On hyvä muistaa:

Sinä joudut kokemaan kärsimystä.

Sinä myös itse aiheutat kärsimystä.

Kaikki on niin tarkoitettu.

Älä tuomitse.

Päätepiste.

Joka askel lähempänä.

Turhaan suret kuolemaani.

Turhaan iloitset kuolemastani.

Tasapaino elämän täyteyden kanssa.

Tasapaino elämän katoavaisuuden kanssa.

Rauha kuoleman kanssa.

Toivo elää uskossa.

Ikuinen taivas.

Lohdutus.

Kristus.

Syntyjä syviä.

643. Huumorista

Näistä kaikista huumorin lajeista saa nykyään helposti sakkoja. Mitä suosit?

1) ironia
2) parodia
3) pilakuva
4) komiikka
5) sarkasmi
6) älyhuumori
7) rotuhuumori
8) vessahuumori
9) naiivi huumori
10) kreisihuumori
11) musta huumori
12) huono huumori
13) valkoinen huumori

Paras huumori saa aikaan aivojen tyhjälyöntiä tai oikosulkua => naurua.

Nauru pidentää ikää!

642. Saastainen henki

Arvioin asioita aina hengelliseltä kannalta ja siis siltä pohjalta, millainen ilmapiiri mistäkin aatteesta tai tilanteesta tai henkilöstä syntyy.

Sosialismissa on saastainen henki, joka johtaa monenlaisiin kieroutumiin, ja ennen kaikkea sen tähden sitä ankarasti vastustan.

Se ei ole pelkkä ideologia ideologioiden joukossa vaan likainen ja kaiken terveen ajattelun tuhoava ja sokeuttava meemi, informaatiovirus.

Koronaan verrattava tauti.

Parantumaton.